THE DEL RAYS
Play Old School Rock’n’Roll!
(Goofin’ GRCD 6181)
(1) Shiver (2) Money Honey (3) Cut It Out (4) Denise (5) Chills (6) Midnighter (7) Oochie Coochie (8) Warm Your Heart (9) Silvery Moon Stomp (10) You’ll Never Know What You’re Missing (11) Midnight Crying Time (12) Mary Ann (13) Fine Fine Frame (14) Sugaree

Olisiko tässä vuoden kotimainen rock’n’roll-levy! Huomatkaa, siis ilman kysymysmerkkiä. Vuotta on toki vielä jäljellä, mutta kärkisijoille Del Rays auttamatta kipuaa. Eihän se toki mikään ihme ole, sillä kuusikossa vaikuttaa pitkän linjan rokkimiehiä, joilla on sekä kokemusta että näkemystä.

Bändin nokkamies, laulusolisti ja rytmikitaristi Eki Hakalehto on ehkä suurelle yleisölle tuntematon nimi, mutta hänkin on vaikuttanut helsinkiläisrokkareiden kulttibändeissä The Silver Bullets, Duke & The Vi-Kings ja doowop-ryhmä Relicsissä. Pianisti Hessu Pirhonen ja saxofonisti Timppa Tarkela ovat niin ikään olleet mukana Silver Bulletsissa, mutta myös jumpblues-orkesteri Dr. Snout & his Hogs of Rhythmissä. Pitkän linjan basisti Timo Uimonen muistetaan mm. Ballroomersista sekä Hal Peter’s Trio/His String Dusters -kokoonpanoista ja rumpali Jani Lehtinen on soittanut mm. Duke & The Vi-Kingsissä. Levyn todellinen yllättäjä on kuitenkin bändin grand old man, jo 70-luvulla rock’n’roll-uransa aloittanut Rock-Rastas. Eino Rastas kuunnostautui sittemmin Rhythm Wheel Combon ja Hal Petersin yhtyeiden Scotty Moore- ja Chet Atkins -tyyppisenä kitarapikkailun mestarina, mutta Del Raysissä hän tuo esiin myös rhythm and blues -kitaristin kykynsä.

Vaikka Del Raysin musiikki onkin levyn otsikon mukaisesti vanhan koulukunnan rokkia, se ei kuitenkaan ole rockabillyä vaan 50- ja 60-lukujen taitteen molemmille puolille yltävää rock’n’rollia ronskilla rhythm and blues -mausteella. Ellen olisi istunut tuolilla, olisin pudonnut perseelleni Hakalehdon kajauttaessa väkevän tulkinnan Joe Texin Cut It Outista. Lähes saman reaktion aiheutti versio Young Jessien Oochie Coochiestakin. Jopa Ray Charlesin klassikosta Mary Ann saadaan aikaan poikkeava tulkinta, kun sekaan sotketaan vaikutteita Link Wrayn versiosta.

Myös saxofonisti Tarkelan panos yllätti, sillä Johnny & The Hurricanes- ja The Champs -tyyppiset fonirevittelyt iskivät korvaan kuin leka polvilumpioon. Riemukas yllätys oli mm. maltillisesti käynnistyvä, mutta hurjaan lentoon lähtevä instrumentaaliversio ikivihreästä By The Light Of The Silvery Moon (Silvery Moon Stomp).

Doo-wopinkin pariin Del Rays heittäytyy Warm Your Heartissa. Siinä espanjalainen huippuluokan lauluyhtye The Velvet Candles tuo levylle kansainvälisiä sävyjä. Mainiota doowop- ryhmäähän kuullaan myös suomalaisten bluesin ystävien iloksi keväällä Stompin’ At The Savoy -tapahtumassa.

Rock’n’Roll on vaarallista musiikkia. Rouvakin muutti keittiön heti tanssihalliksi (kattoon unohtunut joulupallo toimitti peilipallon virkaa), kun Del Rays lähti soimaan. Näin käy varmasti monelle muullekin – ainakin Sinulle, joka levyn kuulet!

Honey Aaltonen

(Julkaistu BN-numerossa 2/2014.)