GRADY CHAMPION
Bootleg Whiskey
(Malaco MCD 7546) -14


Missisippissä syntynyt ja siellä nykyäänkin vaikuttava Grady Champion on liittynyt uudelleenaktivoituneen Malaco-merkin soul/blues -artistikaartiin. Miehellä on myös oma DeChamp-levy-yhtiönsä, jolla hän on julkaissut mm. JJ Thamesin ja Eddie Cottonin musiikkia. Grady on laulaja-huuliharpisti, jonka lopulliseen siirtymiseen bluesin puolelle vaikutti erityisesti Sonny Boy II:n eli Rice Millerin musiikin kuuleminen. Harpistina hän on ihan pätevä ja tämä kohta jo vuoden vanha levy alkaakin vauhdikkaasti harppuvetoisella boogiella Beg, Borrow, Steal. Lisää samaa saadaan kappaleella Here We Go Ya'll. Huuliharppua kuullaan myös raidoilla Home Alone ja Ten Dollars.

Levyn nimikappale on edesmenneen George Jacksonin käsialaa ja se kuulostaakin toteutukseltaan varsin tyypilliseltä, tutunkuuloiselta Malaco-soundilta. Cd:n on myös tuottanut Malaco-yhtiön ja -studion perustaja Tommy Couch, Jr. ja puhallinsovituksista vastaa Muscle Shoals -tuottaja-muusikko Harrison Calloway.

Kaikkiaan oikeista soittajista koostuvasta säestäjäkaartista löytyy sellaisia vanhoja konkareita kuin David Hood ja Clayton Ivey. Versio Ernie Johnsonin Don't Waste My Time -kappaleesta (alkujaan Waldoxy-levyltä "In The Mood", 1995) osoittaa, ettei Grady ole mikään loistoluokan laulaja. Enimmäkseen hänen äänensä soveltuu kuitenkin hyvin esillä olevaan materiaaliin ja hän saa hyvää apua lukuisilta taustalaulajilta kuten Vick Allenilta reggae-vaikutteisella Mr. Right'lla sekä varsin tyypillisellä Etelänsoul -esityksellä I Tripped And Fell In Love. Tarttuvasta South Side -kappaleesta muodostui jonkinasteinen radiohitti ja se menestyi kohtalaisesti viimevuotisia parhaita Southern Soul- ja Chitlin' Circuit Blues -singlejä valittaessa.

Tältä varsin vaihtelevalta ja moniaineksiselta levyltä ehkä kiinnostavimpina ja omintakeisimpina erottuvat Who Dat, jossa on aivan omanlaisensa aavemainen tunnelma, ja jonka aikaansaamisessa taustalaulajat, JJ Thames etunenässä, ovat suuressa osassa sekä levyn päättävä Jerry Stricklandin White Boy With The Blues, joka on pohjimmiltaan Gradyn kertoma tarina valkolaispojan koettelemuksista ja niistä selviytymisestä. Musiikillisesti laulu on ympätty taustaan, jossa (gospel)yhtye The Crowns of Joy esittää otteita tunnetuista gospelstandardeista Amazing Grace ja Precious Memories.

Juhani Laikkoja

(Julkaistu BN-numerossa 3/2015.)


Jaa sivu Facebookissa tai Twitterissä!