flash

 

 

HONEY B. & T-BONES
Live Vol. 1 - Rockender Tornado Aus Finnland
(Blue Light BLR 331462)

CD 1 (1) Intro (2) Saved (3) While The Cat’s Away (4) Wasted Valley (5) Shake Your Shimmy (6) Bumble Bee (7) Help Me (8) Killing Floor (9) Casting My Spell (10) Shake Your Moneymaker (11) Comin’ Home (12) Wolf Is Back (13) Do The Poodle (14) Mojo Boogie
CD 2 (1) Messin’ With My Bread (2) Medley: Let It Rock-Munsters Theme-Tequila-Let It Rock (3) Big Cat (4) Medley: Tramp-Footprints Of Jeti-I Feel Good-These Boots Are Made For Walkin’-Sen-Sa-Shun-Tramp (5) Three Hundred Pounds Of Joy (6) Bright Lights, Big City (7) “Collective tequila” (8) “Zu verkaufen”-”Zugare!” (9) There’ll Be A Hot Time In The Old Town Tonight (10) Gimme A Pigfoot (And A Bottle Of Beer) (11) Rawhide (12) V-8 Ford (13) Rumble

On vuosi 2002 ja istumme ”ryhmä rämän” kanssa Järvenpään Vanhankylänniemen vihreällä nurmella. Kaiuttimista kuuluu thump, thump, thump. Bassari on ainakin kohdallaan, toteaa yksi ryhmämme jäsenistä. ”My Sunday woman bring me daily news…” aloittaa bändin solisti ja biisi lähtee käyntiin. Lavalla on siis Honey B. & T-Bones, bändi, jonka takia tänne on raahauduttu toiselta puolen Suomea. Vaikka osa ryhmästä on tullut paikalle Gary Mooren ja/tai Fabulous Thunderbirdsien takia, niin allekirjoittanut on tasan tarkkaan liikkeellä Honey B. & T-Bonesin vuoksi. Thunderbirdsit olivat tuohon aikaan lähes jokavuotinen vieras näillä leveysasteilla ja kyllä Gary Moore varmaan vielä tänne saapuisi, mutta tekisikö Honey B. & T-Bones koskaan enää yhtään blueskeikkaa, siitä ei voinut olla varma. Ei ainakaan alkuperäisessä kokoonpanossaan. Ihan siltä varalta, että tämä jäisi heidän viimeiseksi keikakseen, olisi paikalle saavuttava, maksoi mitä maksoi. Honey B. & T-Bonesilta oli juuri ilmestynyt 20-vuotisen uran kunniaksi tuplakokoelma ”Go-Go Shoes - The Story of Honey B. & T-Bones” sekä samanniminen kirja, joka kertoi bändin historiikin. CD:ltä kävi ilmi bändin elinkaari ja se, että bändin alkuaikojen tuotanto on yhtä tärkeää kuin bändin myöhäisempi HBTB–tuotanto, jota kokoelmalla kuitenkin oli liikaa. Edellisenä vuonna Blues Newsissä (BN 191) oli ollut Kai Engrénin tekemä haastattelu Esa Kuloniemestä. Haastattelussa Kuloniemi mainitsi omistavansa nauhoituksia Saksan keikoilta ja aikoisi ne jossain vaiheessa julkaista. Tuo oli ilouutinen, vihdoinkin olisi tulossa se kauan kaivattu Honey B. & T-Bones livejulkaisu. Vaan kuinkas kävikään, levyä ei näkynyt eikä kuulunut. Kerran ja toisenkin olin aikonut kyseisten nauhojen julkaisun perään kysäistä, mutta jostain syystä asia vain jäi. Kun sitten vuonna 2005 tieto uudesta Honey B. & T-Bones –levystä tuli, olin jo hyppiä riemusta: se on täällä. Mutta ei, kyseessä olikin studiolevy ”Terrifying stories from T-Bone town”. Vaikka ”Terrifying stories” oli hyvä levy, niin olin silti sanalla sanoen pettynyt. Odottavan aika tuntui olevan loputtoman pitkä, mutta en kuitenkaan menettänyt toivoani asiasta. Maybe tomorrow maybe someday... Tuon studiolevyn jälkeen bändi aktivoitui ja alkoi taas keikkailla. Koska Saksan keikkoja ei levylle saatu, ajattelin viime vuoden alkupuolella ehdottaa Kuloniemelle livelevyn tekemistä nykyisellä kokoonpanolla. Ennen kuin sain asialle mitään tehtyä, alkoivat huhut bändin livejulkaisusta liikkua. Hieno juttu ajattelin, eipä tarvinnut vaivautua. Mutta kuinkas sitten kävikään, kyseessä ei ollut materiaalia nykykokoonpanolta vaan juuri tuo kauan kaivattu Saksan keikka!

Paljon on virrannut vettä Aurajoessa Engrénin jutun jälkeen, mutta se on täällä vihdoinkin! ”Rockender Tornado Aus Finnland”, on dokumentti bändistä kovimmillaan taltioituna Hannoverissa 11.11.1994. Bändin eräänlaisena risteyksenä toiminut ”Shake your shimmy” oli julkaistu vuotta aikaisemmin ja rumpalin pallilla istui nyt Okko Laru. Bändihän siirtyi ”Shake your shimmyn ”jälkeen vähemmän bluespitoisen materiaalin pariin ja lyhensi lopulta nimensä muotoon HBTB. ”Terrifying stories” oli selkeä jatke siitä, mihin ”Shake your shimmy” loppui ja matka jatkuu sinisten sävelten saattelemana taas eteenpäin.

Tuplalevyllä on kaikki levyiltä tutut keikkabravuurit ja useita biisejä, joita bändi ei ikinä levyttänyt. Pääasiallisena vokalistina on Aija, joka esittää myös Esan levylle laulamat ”While the cat’s away” ja ”Shake your moneymaker”, joista ensin mainittu saa naisen tulkitsemana aivan uuden näkökulman. Yli 11-minuuttinen ”Help me” saattaa tuntua ylipitkältä, mutta kokonaisuus pysyy kasassa eikä mielenkiinto pääse loppumaan. Kakkoslevyn kitaravetoiset medleyt ovat mainio esimerkki siitä, kuinka muuntautumiskykyisestä bändistä on kyse. Tässä tulee esiin myös Kuloniemen monipuolisuus kitaristina, hän siirtyy jouheasti teemasta toiseen. Kuinka moni on kiinnittänyt huomiota siihen, miten hyvä komppikitaristi Kuloniemi oikeastaan on? Loppupuolen LaVern Baker/Bessie Smith -versioinnit suomenkielisine sanoineen kertovat taas Aijan kyvyistä siirtyä sulavasti englannin kielestä suomen kieleen ja päinvastoin. Suomessa on ollut useita bändejä, jotka ovat tehneet hyviä levyjä, mutta jotka ovat olleet parhaimmillaan kuitenkin livenä. Kuitenkaan heiltä ei jostain kumman syystä ole livelevyjä ilmestynyt. Honey B. & T-Bones kuuluu ehdottomasti tähän joukkoon. Olisi ollut huutava vääryys, että nämä nauhat olisi jätetty julkaisematta. Tupla tarjoilee bändin hurjana keikkakoneena, juuri sellaisena, jona minä heidät muistan.

Honey B. & T-Bonesin vahvuus on aina ollut se, ettei bändi ole halunnut mullistaa musiikkia vaan ainoastaan soittaa sitä. He ovat aina kulkeneet omia polkujaan, riippumatta siitä mitä ympärillä on tapahtunut, tai mitä muut ovat heistä tai heidän tekemisistään sanoneet. He ovat aina luottaneet omaan tekemiseensä ja tehneet mitä ovat halunneet. He ovat luoneet itsensä näköistä musiikkia, on kyseessä ollut sitten bändin alkuaikojen bluesmusiikki tai myöhempien aikojen kokeellisempi HBTBmateriaali. He eivät ole koskaan katsoneet taakseen ja haikailleet menneitä. Se oli silloin, tämä on nyt –mentaliteetti on toiminut bändin kohdalla hyvin.

Mitä tässä enää voisi sanoa? Toivottavasti Esa Kuloniemellä on vielä takataskussaan vastaavanlaisia helmiä. Odotamme mielenkiinnolla seuraavaa julkaisua.

Riku Metelinen