JUURUS-TEXAS
Akanvirta
(omakustanne)
(1) Ask Me No Questions (2) Full Time Lover (3) Matkarakkaus (4) Just The Kind Of Man I Am (5) Ain’t No Big Deal (6) Some Other Day, Some Other Time

Ei taida Juurus olla Texasissa. Noin helppoon en mäkään mene. Ennemmin etsisin jostain Oulun suunnalta. Ja sieltähän bändi onkin kotoisin jo yli vuosikymmenen takaa. Useiden miehistönvaihdosten ja tyylikokeilujen jälkeen on päädytty tähän. Nykyinen jäsen- ja kalustoluettelo on seuraavanlainen: Matti Järvi (laulu/kitara), Mikko Koskela (kitara), Tapio Ylikorkala (koskettimet), Esko Knuutila (basso) sekä Matti Uusitalo (rummut). Ja tyylinä on blues.

Nyt kuuntelussa olevalla yhtiön ensimmäisellä omakustanteella “Akanvirta” on kuusi näytettä orkesterin nykykunnosta. Mukaan mahtuu vanhempaa materiaalia B.B. ja Freddie Kingin sekä Little Miltonin listoilta. Myöhemmät lainat ovat TBirdseiltä, SRV:ltä ja Mike Morganilta. Yhtiön tavoitteena onkin löytää settiin ohjelmanumeroita, joissa itse kappale svengin kera on pääroolissa. Ja hyvin tässä kuulutaan onnistutunkin. Kaikki kiekon rallit ovat sangen hienoja vetoja ja esillepanokin on ihan tuhti ja pätevä. Soitto on asiallista sekä tyylinmukaista ja laulupuolikin toimii ihan komeasti. Muistona vuosituhannen alussa toimineesta suomenkielisestä sivuprojektista levyllä on myös yksi härmäksi tempaistu rallatus. Tuo Stevie Rayn biisi on saanut kotomaisen nimen “Matkarakkaus” ja eroaa jonkin verran ainakin ensikuuntelussa lontooksi lauletusta muusta materiaalista. Jotenkin ne sanat vaan kuulostaa kornimmilta, kun ne oikein kunnolla ymmärtää. Mutta vikahan on lähinnä kuulijan päässä, ei esityksessä. Joka tapauksessa nykyään Juurus-Texas esiintyy ilmeisesti taas pääosin kolmannella kotimaisella (ei saameksi).

Omiakin kappaleita on kuulema väsätty ja julkisesti esiteltylin. Harmi vain, ettei levyllä ole yhtään näytettä yhtiön biisintekovoimasta. Sillä vaikka jukeboxin lainarallit kuinka hyviä olisivatkin, niin jossain vaiheessa ne rupeavat kulumaan. Eli seuraavalle kiekolle myös omia keitoksia mukaan. Ja eikun edelleen täysillä syvää ja kovaa vasten akanvirtaa... Ja hyvä tulee.

Pokke Korhonen