LITTLE RACHEL WITH THE LAZY JUMPERS
There's A New Miss Rhythm In Town
(El Toro R&B 203)
(1) Bartender Baby (2) Hey, Big Boy (3) It's Always A Blonde (4) Broken (5) Bull Ridin’ Mama (6) Get On The Right Track (7) Give Up Honey (8) I May Be Trouble (9) Keep On Movin’ (10) New Miss Rhythm In Town (11) Panic Attack (12) Please Quit Me Baby (13) Take This Love And Bury It (14) Talk To Me (15) bonus track: The Lazy Jumpers: Mr. Advice

Vaikka Kansas Cityn laulajaihme Little Rachel Fenton julistaakin kakkoslevyllään uuden Neiti Rytmin ottaneen vallan kaupungissa, ei kai hän nyt aivan kirjaimellisesti aikonut sen alkuperäisen, viime vuoden marraskuussa edesmenneen Ruth Brownin valtaistuinta vallata. Aikoi tai ei, on hän silti yksi varteenotettavimmista Brownin ja monien muidenkin 1950-luvun rhythm’n’blues-laulajattarien manttelinperijöistä.

Loppuvuonna 2005 Badalonassa, Espanjassa äänitetty ”There’s A New Miss Rhythm In Town” on odotustensa arvoinen albumi. Debyyttipitkäsoiton teksasilaismuusikot uutuudella korvannut hispaanitrio The Lazy Jumpers (vahvistettuna fonistilla ja pianistilla) tuo sopivasti uusia tuulahduksia soittopuolelle, ja vaikka orkesterilla sekä taitoa että asiaankuuluvaa tyylitaitoa riittääkin, pitäytyvät he silti suosiolla taustayhtyeen roolissaan, antaen kuningattaren itsensä heilutella valtikkaansa bändilavan korkeimmalla, vaikutusvaltaisimmalla ja parhaiten kuultavimmalla tasanteella.

Toisin kuin keinotekoisesti 1950-luvun ideaaliäänimaailmaa tavoitellut ja siinä mielessä arkitodellisuudesta liiaksikin kuulijansa irroittanut edeltäjänsä, El Toro-kiekon studiosaundit elävät vahvasti nykypäivässä. Myös laulusuorituksessaan Rachel uskaltaa nyt antaa oman äänensä kuulua aikaisempaa rohkeammin - tosin vaikeata hänen olisi tällä kertaa ketään suoranaisesti imitoidakaan, sillä kaikki levyllä kuultavat kappaleet ovat uutta tuotantoa.

Cd:n alkuosaa hallitsee puolinopea jump-rhythm’n’blues. Solistin omaa käsialaa olevien viiden ensimmäisen raidan kokonaisuudesta ehdottomimpia ässävetoja ovat tappajashuffle ”It’s Always A Blonde” , jolla Rachel kiroaa kaikenmaailman blondiheitukat maan syövereihin sekä henkeäsalpaavan dramaattinen molliballadi ”Broken”. Omalla artistinurallaan modernimman kantrin pariin siirtynyt ruotsalaiskollega Eva Eastwood on myös luovuttanut Fentonin käyttöön lauluarsenaalistaan pari mainiota r’n’b-tekelettä, leppoisasti rullaavan ”Get On The Right Track” sekä hölkkärallin ”Give Up Honey”, jolla Rachelin ääni kuulostaa paikoin hieman nuhaiselta. Lieköhän mannereuroopan viileät talvikelit ovat tehneet tepposet artistille juuri kriittisellä hetkellä?

Vilustumisen oireista ei sen sijaan ole tietoakaan albumin rehvakkaalla blues-osuudella. Huuliharpun sävyttämä hitaahko ”I May Be Trouble” saattaa hyvinkin olla Rachelin tähänastisen uran upeimpia yksittäissuorituksia. Hieno harppuvetoinen bluesshuffle on myös Lazy Jumpers-kitaristi Mario Cobon ja hänen laulutekijäkaverinsa Ben Rowdonin laatima jump-numero ”Keep On Movin’”, jolla ei turhanpäiten höyrytä vaan svengaillaan ihan hissun kissun - ja hyvä tulee! Saman kaksikon erityismaininnan arvoisia aikaansaannoksia ovat myös hillitön Upsetters-tyylinen rock’n’roll-numero ”Panic Attack”, swamp pop-tunnelmissa käyskentelevä häkellyttävän hieno ”Please Quit Me Baby” sekä jazz-vivahteinen tunnelmapala ”Take This Love And Bury It”.

Kuluvan vuoden kesäkuussa Suomeen jälleen esiintymään saapuva Little Rachel ei voisi enää tätä levyä paremmin tulevaa kiertuettaan pohjustaa. Mitäpä sitä itsestäänselvää asiaa enempää vatvomaan. Tämä ON nappituote!

Pete Hoppula