MARK HUMMEL
The Hustle Is Really On
(Electro-Fi 3435)
(1) Blues Stop Knockin’ (2) I’m Gonna Ruin You (3) The Hustle Is On (4) What Is That She Got (5) Bobby’s Blues (6) Hard Time Getting Started (7) Sittin’ At The Bar (8) Give Me Time To Explain (9) You Got Me (10) Tonight With A Fool (11) Lovey Dovey Lovely One (12) Crazy Legs (13) Drivin’ Me Mad (14) Gee I Wish

Mark Hummel edustaa USA:n parhaimmistoon kuuluvaa bluesharpun osaamista ja julkaisi pitkästä aikaa uuden cd:n. Tälläkin kertaa kokonaisuus on osittain ennaltaarvattava, mutta kuuntelukokemus on taas nautinnollinen, ennen kaikkea kahdesta syystä: Hummel on artistina pilkunviilaaja, myös laulajana. Tästä voi olla monta mieltä, itse pidän Hummelin linjaa sopivana hänen lähestymistavalleen bluesharppuun ja -lauluun. Toisekseen hän myös onnistuu kokoamaan ympärilleen huippumuusiikot, jotka saavat aina aikaiseksi parhaan mahdollisen äänimaailman levytykselle toisensa jälkeen.

Levy koostuu kahdesta sessiosta, jotka on molemmat äänitetty vuonna 2013. Chicagossa taustalla olivat mm. kitaristit Anson Funderburgh ja Little Charlie Baty. San Josen sessioissa kitaraa soitti Kid Andersen ja rumpalina oli taitava June Core. Yllättävää on se, ettei esitysten alkuperää mainita. Nimikappale on sanasta sanaan T-Bone Walkerilta lainattu. Funderburgh ja Baty vetävät sillä hienot kitarasoolot. Bobby’s Blues on sovellettu Bobby Blandin tunnetuksi tekemästä Further On Up The Road -kappaleesta. Kid Andersenin osuudet, erityisesti slidekitarassa, hivelevät korvia.

Parasta tällä levyllä on tietenkin Mark Hummelin laulu ja huuliharpun soitto ja lisäksi huippukitaristit. Aiemmin mainittujen kappaleiden lisäksi tarjolla on muitakin covereita, jotka Hummel esittää tyylikkäästi. Ehkäpä paras näistä on Little Walterin Tonight With A Fool, joka sopii Markin soitto- ja laulutyylille kuin nenä päähän. Ja pitäähän se kromaattinen kappalekin mahtua kokonaisuuteen. Give Me Time To Explain on paikkansa täyttävä osoitus, että osataan sitä muutakin kuin diatonista...

Tämä on tervetullut levy, katsottiinpa asiaa sitten blues- tai huullharppukulttuurin näkökulmasta.

Harri Haka

(Julkaistu BN-numerossa 3/2014.)