flash

 

 

SUN CONNECTION
Sex, Velvet & Rock’n’Roll
(TriChord TRIK 004)

(1) Love Me Two Times (2) Crazy Arms (3) Sweet Sweet Girl (4) Backdoor Swing (5) Uranium Rock (6) Cut Across Shorty (7) Pretty Girl (8) Baby I Don’t Care (9) Milkcow Blues Boogie (10) Tiger Man (11) When It Rains It Really Pours (12) Mookie Pookie (13) I’m Left, You’re Right, She’s Gone

Nurmijärven ja lähialueiden irstain poikabändi lupailee näemmä heti uransa ensimmäisellä julkiseen jakeluun päästetyllä albumillaan sekä seksiä, samettia että rokkenrollia. Luvatkoon rauhassa. Levyn kansikuvassa poseeraavia äijänrumiluksia katsellessa allekirjoittaneen ajatukset ainakin kulkeutuvat välittömästi mahdollisimman kauas niin seksistä kuin kaikesta samettisestakin. Sen sijaan rock’n’rollin läpitunkevaa vaikutusta ei yksinkertaisesti pysty pitämään loitolla – ei vaikka poliisilla uhkaisi.

The Doors-kappaleiden esittäminen rockabilly-formaatissa ei liene ideana täysin ennenkuulematon, mutta juuri tähän rakoon istutettuna tappotahtinen ”Love Me Two Times” vastaa sille asetettuun tehtävänantoonsa täydellisesti: liiat alkukankeudet tulevat takuulla karistetuksi kertaravistuksella ja samalla päästetään irti sellainen musiikillinen hullunmylly ettei vastaavaa ole tässä tasavallassa aikoihin kuultukaan.

Vaikka sälleiltä mitä ilmeisemmin ovat jääneet rauhoittavat lääkkeet ennen studiovisiittiään ottamatta, ei Sun Connectionin vetovoimaisuus silti yksinomaan energisyyteen perustu. Kylmäpäiset, tabuja rikkovat omat sovitukset useista rock’n’roll-, rockabilly- ja blueshistorian pyhinäkin pidetyistä merkkiteoksista osoittavat bändin hoitavan asiansa juuri niinkuin se itse parhaakseen näkee - ja jättävän samalla päätösvastuun lopputuloksen miellyttävyydestä tai miellyttämättömyydestä kunkin kuulijan henkilökohtaiseksi ongelmaksi. Myös solisti Pasi Rytkösen tavanomaisuudesta poikkeava ja meikäläisten oloissa harvinaisen ennakkoluuloton tapa käyttää ääntään on sekin omiaan jakamaan kuulijakunnan mielipiteitä laidasta toiseen. Teknisesti mies ei kieltämättä ole laulajana Elvis, Don Gibson tai edes Warren Smith, mutta tuskinpa hän varsinaisesti kukaan heistä kuvitteleekaan olevansa, vaikka kaikkien kappaleita albumilla tulkitseekin.

Sun Connectionilla ei myöskään petä pokka. ”I Don’t Care If The Sun Don’t Shine” –melodiaa surutta kierrättävä Rytkösen ja soolokitaristi Antti ”Gona” Lehtisen oma sanoitustyö ”Backdoor Swing” keskittyy kirjaimellisesti sinne, minne aurinko ei paista. Sen syvemmin lyriikkojen sisältöön ei taida olla – toimittajaparan häveliäisyyteen vedoten - syytäkään tällä erää paneutua. Eddie Cochranin ”Pretty Girlillä” sanat sentään pidetään lapsillekin soveliaina, mutta komppipuolella sitten höylätään senkin edestä. Valmiiksi tymäkkää perussaundia nimittäin paisuttaa kappaleella entisestään Lehtisen kanssa jo ammoisella 1980-luvulla mm. Horny Four -yhtyeessä soitellut pianisti Harri ”Boogieboy Harris” Saanio.

Albumin ehdottomia herkkupaloja ovat maanisen rockabillyblues-käsittelyn osakseen saavat ”Tiger Man” ja ”Milkcow Blues Boogie”. Setin eläimellisimmän bluessoolon Gona vapauttaa kuitenkin ilmoille levyn ainoalla hitaammalla raidalla ”When It Rains It Really Pours”. Vahvasti negroidiset vivahteet leimaavat myös hillitöntä boogiewoogie-instrumentaalia ”Mookie Pookie”, joka kiteyttää mielestäni mainiosti kitaristin Sun Connection –filosofian: Lehtisen inspiraatiorikkaassa soittotekniikassa pääsevät omalla inhimillisellä tavallaan sulautumaan niin Cliff Gallupin klassiset Vincent-soolot, kantribilly-pikkaajien sointupohjaiset kuviot kuin myös rupisen downhomebluesin perusarvot. Vaikka mies Gretschinsä kanssa kuinka karskeja temppuja tekisikin, voi soittajan itsensä silti mieltää eräänlaiseksi yhtyeen järjen ääneksi, joka pitää hulluuskohtauksen vallassa olevaa psykoottista joukkiotaan kuin ihmeen kaupalla oikeassa sävellajissa, oikeassa rytmissä ja oikeassa tietoisuuden tasossa.

Iso käsi Sun Connectionille, joka sai lopultakin monistettua itsensä myös äänilevylle. Vaihtoehtoiset toimintatavat tuotteen hankkimiseksi löytynevät perinteiseen tapaan orkesterin webbisivuilta polun www.thesunconnection.net takaa. Ja se ostopäätös muuten kannattaa tosiaan tehdä, sillä tiedättehän - näiden taiteilijoiden puuhastelua ei valtiontuella elätetä!

Pete Hoppula