TAKATUKAT
Ero Perkele & Texasiin
(demo), '07
(1) Ero Perkele (2) Kossua (3) R&B (4) Ei periks’ milliikään (5) Kotiin päin / (1) Texasiin (2) Sun ja mun (3) Neljä vahvaa tuulta (4) Kun savu nousee piipusta (5) Kossua (remix)

Jee jee... Taas lahkeet ja takatukat lepattaa, autotalli raikaa sekä rokki soi! Tosiaankin, rockhan on riemullinen ilmiö, kun sen vain oikeen oivaltaa. Ja jos yhtiö nimeltään Takatukat sitä meille tarjoilee, on tennarit taas kerran naulittava lattiaan, jollei halua näyttää yli-innokkaalta urpolta parketin taputtajalta.

Runsas neljä vuotta sitten (BN 203) kuulimme ja kuuntelimme orkesteria ensi ja viime kerran. Ja suomenkielistä perusrenkutusta soittava ryhmä havaittiin kelpo sorvareiksi. Nyt on äijät lähestyneet toimitustamme peräti kahdella hengentuotteella. Demot nimiltään “Ero Perkele” ja “Texasiin” pitävät sisällään varsin monivivahteisen näytön bändin nykykunnosta. Löytyy ihan oikeelle levylle suunniteltuja lähes valmiiksi hierottuja studiovetoja, uudempia reenikämppälivejä sekä sun muita narulle tarttuneita ääntelyjä yhtiön muinaisuudesta.

Saundipuolessa on tosiaankin laajuutta. Ekan levyn studiossa hoidetut “Ero Perkele”, “Kossua” ja “R&B” toimivat siis myös teknisesti. Ko. ralleista ensimmäinen veto kertoo taas vaihteeksi traagista tarinaa ihmissuhteiden monimutkaisuudesta miehisestä näkökulmasta. Komean kulkeva rokkislovari muuten. Seuraavaksi rokataan ja rällätään rankasti rallilla nimeltään “Kossua” läpi yön aina aamuun asti itse Hurriganesien merkeissä. Todella toimiva härmennys Remun ja kumppaneiden laarista. Viinaa on muuten aina hyvä muistaa juoda! “R&B” kertoo sitten nimensä mukaisesti rankalla poljennolla ja suhteellisen sekavalla lyriikalla rytmibluesin soitosta,,, kai? Treenimatskusta J. Cashin ohjelmistostakin tuttu Petty & Lynne -sävellys “Ei periks’ milliikään” saa hienon suomalaisen ylöspanon. Orkesterin oma pitkä jammailu “Kotiin päin” on taas suht omituinen kertomus kesän -44 Äyräpäältä aina viime vuosien Groznyyn ja Bagdadiin. Panee ajattelee kaikenlaista? Ja kitarat vinkuu...

Toinen osa demosessiosta alkaa rouheemmanpuoleisella roketilla “Texasiin”. Ja taas sanoitus toimii omalla vinksahtaneella tavallaan. Lisäksi lätyltä löytyy melkein bluesia “Sun ja mun”, kaunista kantria “Neljä vahvaa tuulta” ja epäilyttävää hämyilyä “Kun savu nousee piipusta” ala Neil Young. Ja loppuun on vielä livahtanut vaihtoehtovedätys siittä Humupekan juomalaulelmasta.

Joo, Takatukkien soitanto on sympaattisen kotikutoista kuin itse puusta tehty flipperi. Rokki vääntyy moneksi. Kitarat soivat tarpeen mukaan kuulaasti tai kireesti. Ja sanataide, se on ehtaa, aitoa ja omakohtaista rälläkällä kirjoitettua kansanrunoutta. Toivottavasti äijät saavat sen oikeenkin levyn joskus valmiiksi. Kyllähän tämä rytyytys vois laajemminkin levitä.

Pokke Korhonen