VANCE KELLY
Live At Kingston Mines
(Wolf 120.832) -14


Paljon piisaa puhetta siitä, kuinka levy- ja koko musabisnes ovat kriisissä. Musiikki ei yksinkertaisesti myy. Eikö tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että niin levy-yhtiöiden kuin artistienkin kannattaisi panostaa mahdollisimman korkeatasoisiin julkaisuihin. Eli siis, mitä järkeä on tupata Vance Kellyn kaltaisen pitkälinjalaisen levylle Mustang Sallyä, The Blues Is Alrightia, You Don’t Have To Go’ta ja Let The Good Times Rollia? Tarvitseeko joku ihan oikeasti näitä hyllyynsä vielä kertaalleen?

Live-levy on live-levy, mutta elävästä tilanteesta johtuen astuu jamittelu kuvioihin, minkä myötä monet biiseistä tuntuvat venyvän ja vanuvan ihan turhaan. Lisäksi soppaan sekoitetaan ihan turhaa revittelyä. No, kyllä tälläkin levyllä hyvät hetkensä on, kuten esimerkkinä verevä Howlin’ Wolf -sikermä, jonka avaa How Many More Years. Muuten tuntuvat kiekon napakimmat iskut osuvan soul- ja soulbluesosastolle.

Tytär Vivian Vance Kelly tekee myös hienon tulkinnan Betty Wrightin vuoden -71 jättihitistä Clean Up Woman. Monesta yhteydestä tuttu Members Only menee osumakoriin sekin ja I’ll Play The Blues For You on puettu melko funkiin kuosiin. Päätöksen Turning Point edustaa reippaine poljentoineen hyvää mediumia.

Mikke Nöjd

(Julkaistu BN-numerossa 2/2015.)


Jaa sivu Facebookissa tai Twitterissä!