VILMA TIMONEN QUARTET
Drops
(Bafe's Factory MBA008) -15


Jaaha! "Hörhöfolkista" olin kuullut Katri Somerjoki Duon yhteydessä, mutta "kanteleproge" tuli vastaan, kun sain kutsun Bafe's Factory -yhtiön uuden levyn julkistamiskonserttiin. Minulla ei ollut aavistustakaan illan musiikista, kun suunnistin Allotriaan vain pari päivää ennen tämän BN-numeron deadlinea. Siellä esiintyi minulle ennestään tuntematon Vilma Timosen kvartetti. Kuulemani mukaan kyse oli Vilma Timonen Quartetin nykyisen kokoonpanon ensimmäisestä julkisesta keikasta, mitä ei olisi voinut päätellä erittäin itsevarmasta esiintymisestä. Ei jäänyt pienintäkään epäilystä siitä, tiesikö bändi mitä oli tekemässä. Perkussionisti Tuomas Timonen teki heti lähdössä vaikutuksen poikkeavine lyömäsoittimineen, basisti Jaakko Kämäräinen erilaisten bassojen soittajana ja Topi Korhonen esiintyi paitsi loistavana akustisen kitaran soittajana, myös trumpetistina. Johtajatar Vilma Timonen oli tietenkin bändin keulakuva. Vaikka myönnän, etten tiedä mitään kanteleen soitosta, hämmennyin siitä, että tuosta "perinnesoittimesta" saa niin monenlaisia ääniä. Kun on tottunut näkemään kanteletta soitettavan maltillisesti polvien päällä lappeellaan, soitti Timonen sitä olalleen ripustettuna kuin sähkökitarasankari konsanaan.

Yhtye ja sen musiikki tekivät sen verran suuren vaikutuksen, että päätin esitellä sen lehdessämme. Vasta myöhemmin ilmeni, että tämä on jo Timosen kolmas levy ja että hän on jo vuosia sitten voittanut mm. Emma-palkinnon vuoden maailmanmusiikkilevystä. Aina sitä oppii jotain uutta, vaikka luulee olevansa kaikkitietävä.

Vilma Timonen Quartetin saamat arvostelut ovat jo heti tuoreeltaan olleet ylistäviä niin Japanissa kuin Amerikassakin. Vientituotteeksi tämä lienee myös suunniteltu, sillä suomalaiselle eksotiikalle tuntuu olevan kysyntää joka puolella maailmaa – paitsi tietysti Suomessa. Tuo "kanteleproge" ei ole ehkä kuitenkaan kaikkein kuvaavimpia termejä – tietysti kuulijasta riippuen. Ennemminkin liittäisin Vilma Timonen Quartetin kaikenkattavaan maailmanmusiikin genreen. Vaikka kaikki sävellykset ovat omia, soi taustalla suomalaisen kansanmusiikin perinne. Siihen tosin yhdistyy elementtejä mm. jazzista ja rytmiikassa vaikutteita maailmanmusiikista laajemmaltikin.

Vilma Timonen on ollut tekemässä levyn yhdeksästä kappaleesta kahdeksaa. Lattarirytminen Pinnan alla on tehty yhdessä lyömäsoittaja Tuomas Timosen kanssa ja Basantapur yhdessä basisti Jaakko Kämäräisen kanssa. Kämäräisen oma instrumentaali Paasto päättää levyn henkevästi.

Eihän tämä "kaiken maailman musiikki" nyt tietenkään ole Suomessa "koko kansan musiikkia", mutta jos joku trumpetti-introlla ja (bändin poikien) mieskuorolla ruudittama Tuuli ei kelpaa Radio Suomen soittolistalle, voidaan joku YLE-vero lopettaa kokonaan.

Mikäli Vilma Timonen Quartet ei tänä vuonna voita vuoden maailmanmusiikkilevyn palkintoa Suomessa, olen hämmentynyt!

Honey Aaltonen

(Julkaistu BN-numerossa 6/2015.)


Jaa sivu Facebookissa tai Twitterissä!