J. & SLOW MOTION
You Win, You Lose
(omakustanne-EP)
(1) You Win, You Lose (2) Nothin' But A Bitch (3) That's The Truth (4) Messed Up

On se hyvä, että nuoriso jaksaa, tuli mieleen, kun saatekirjeessä tätä nuorisoyhtyettä esiteltiin. Allekirjoittajana oli bändin huuliharpisti/kitaristi ja lauluntekijä Hemppa Sihvonen, joka käsittääkseni saavutti jo kunniakkaat 60 ikävuotta!

Nykyisinhän tämän bluesin, bluesrockin yms. juurevan musiikin tekijät taitavat kaikki olla reippaasti keskiiässä, mutta onneksi bändien keikoilla näkee välillä myös menoa ihmettelevää nuorisoa. Kun papat jaksavat heilua, on siinä nuoremmilla vielä opiksi otettavaa. J. & Slow Motion paahtaa perinnerockilla sävytettyä bluesiaan edelleen nuoruuden energialla, mutta luultavasti syvällisemmällä näkemyksellä kuin mihin parikymppiset pääsisivät. Tällä bändillä on nimittäin niin meininki kuin tyylitajukin hallussa.

J. & Slow Motion rokkaa tanakasti mutta letkeästi, tuoden välillä mieleen vaikkapa brittibluesin konkarit The Blues Bandin. Huuliharppu mouruaa maukkaasti ja slidekitara naukuu ilkeästi, juuri niin kuin tämänkaltaiseen musisointiin sopiikin. Päällimmäisenä huomio kiintyy vielä itse Jiin, eli Jakke Ahon ronskiin lauluun, joka kuulostaa vakuuttavalta.

Sihvonen ja kitaristi Kalle Laine ovat aiemmin vaikuttaneet lehdessämmekin hyväksi havaitussa Mojo Hoop -yhtyeessä, mutta lähtivät vetämään Slow Motionia vuonna 2008. Ensimmäinen keikka oli jo heti tuoreeltaan komeasti Omar & The Howlersin kakkosbändinä. Sen jälkeen esiintymisiä onkin riittänyt musiikkikuppiloissa säännöllisesti. Kun bändi lähetti vielä tämän arvioitavan levynsä mukana pari kuvallista dokumenttia keikoilta, oli helppo todeta miksi keikkaakin on riittänyt. J. & Slow Motion on erittäin viihdyttävä bluesyhtye. Vaikka suurin osa tämän ep:n kappaleista on omia (poikkeuksena J.B. Hutton ”That's The Truth”), sisältää keikkaohjelmisto paljolti lainatavaraa. Hyvin sekalaiseen ohjelmistoon mahtuu niin bluesin klassikoita kuin uudempiakin helmiä, kappaleita Otis Rushista ja Hound Dog Taylorista Fabulous Thunderbirdsiin ja Robert Crayhin. Vaikka kappaleluettelo saattaa näyttää hiukan linjattomalta, istuvat ne kokonaisuuteen ja ennen kaikkea saavat varmasti muutkin kuin tiukkapipoisimmat bluespuristit viihtymään keikalla. Toivottavasti tulee itsekin törmättyä jollekin bändin keikoista. Siellä voisi kokoonpanoa kuulla koko komeudessaan, sillä jostain oudosta syystä levyltä on kosketinsoittaja jäänyt kokonaan pois.

J. & Slow Motion on tervetullut lisä maamme bbluesbändien harvenevaan joukkoon ja ennen kaikkea kuppilayleisöä viihdyttämään. Levyä kannattaa tiedustella riittävän hyvin varustetuista levykaupoista tai mahdollisesti ainakin bändin omien nettisivujen kautta osoitteesta www.jslowmotion.com.

Honey Aaltonen