JJ GREY & MOFRO
This River
(Alligator ALCD 4953) -13
(1) Your Lady, She’s Shady (2) Somebody Else (3) Tame A Wild One (4) 99 Shades Of Crazy (5) The Ballad Of Larry Webb (6) Florabama (7) Standing On The Edge (8) Write A Letter (9) Harp And Drums (10) This River

Sinkkulohkaisu 99 Shades Of Crazy oli vuosi sitten ilmestyessään melkoinen ilonaihe. Laulu on suora muistuma ajalta ennen kuin patrioottinen pullistelu talloi southern rockin rentouden jalkoihinsa ja kaiken musiikin samaan (viemäri)putkeen sullova kompressointi antoi lopullekin fiilikselle niskalaukauksen. Siitä minkä pitäisi olla jytää, tehdään nykytrendien mukaisesti jöötiä. Esimerkiksi Lynyrd Skynyrdin seitkytlukuisilla levyillä rokkaus oli vielä notkeata ja ilmavaa. Ilokseni JJ Grey & Mofron musisointi on sellaista vielä tänä päivänäkin.

En ole koskaan ollut kovinkaan innokas soulin ystävä. JJ Greyn touhuista olen kuitenkin tykännyt, vaikka ne kovasti soulilla kyllästettyjä tuppaavat olemaankin. Lynnareiden kotikonnuilta Floridan Jacksonvillesta tuleva bändi sekoittaa tarjoomuksensa hyvistä ja laadukkaista, mutta ei kovinkaan tuoreista aineksista. Katsokaas, se mikä bänditoiminnassa on pelkkää plussaa, saattaisi vaikkapa pitseriaa pyörittäessä johtaa vankilatuomioon.

JJ ja Mofro eivät myöskään kursaile hyvän meiningin kanssa. Bändin yhteissoitto on vaivattoman svengaavaa, eikä ole ihme että he ovat kovan livebändin maineessa. Vielä kun levyllä sekaan nakataan sopivasti luomuhenkinen, monesti soulin kylkiäisenä tulevaa, hampaita vihlovaa imelyyttä kaihtava äänimaailma, niin hyvillä jäljillä ollaan.

”This Riveriä” kuunnellessa mieleen nousee muun muuassa Sly Stonen ja Van Morrisonin kaltaisia hahmoja. Heidän kauttaan levyä voikin melko pitkälti kuvailla. Verkkaisen soulahtavista paloista, kuten Write A Letter ja Somebody Else, luisutaan Vanimaisesti välillä countrysoulin tontille piipahtamaan. Slymaisella funkilla nostetaan puolestaan vauhtia ja sykettä. Esimerkiksi alkuverryttely Your Lady, She’s Shady ja Florabama tarjoilevat tätä herkkua. Aivan erityisesti tuolla linjalla kulkee yli kuusiminuuttinen biletys Harp And Drums.

”This River” ei juurikaan mitään uutta tarjoa, vaan Grey pysyttelee tutuilla seuduilla. Totta kai tämä voidaan tuomita pelkäksi retroiluksi ja alussa intoilemani 99 Shades Of Crazy vain vanhojen Skynyrd-levyjen kierrätykseksi. Niin on joku jo tehnytkin. Silloin kannattaa kuitenkin miettiä, että miten moni bändi tänä päivänä kierrättää Lynyrd Skynyrdin uudemmasta tuotannosta napattuja juttuja.

Marko Aho

(Julkaistu BN-numerossa 3/2014.)