JUMPIN' LOW DOWN DUDES
Story 1993-2011
(Jupiter Stroll 013)
(1) Se Jokin Sinulla On (2) Goin' To Chicago (3) Born To Be Wild (4) Lonesome Fella (5) No Salt On The Road (6) Eye Of The Tiger (7) Tearin' Memories (8) Dig That Rock'n'Roll (9) Dudes Blues (10) In The Heat Of The Night (11) The Rockers (12) Rivers Of Babylon (13) Drinkin' Beer

Loimaan suunnalta ponnistava Jumpin' Low Down Dudes, alunperin ilman jumpin'-etuliitettä, on ilahduttanut rockaavan kaman ystäviä jo pitkään. Historiikista löytyy pari aiempaa kiekkoa, mutta nyt on kokoelman aika. Vaikka yhtyeen tyyli nimetään pelkistetysti jive-rock and rolliksi, ei määreen pidä hämätä. Tai oikeammin, määre on aivan liian ahdas tälle bändille, se kun voi tarpeen mukaan olla blues-painotteinen, tai jump-vaikutteinen. Makeutusaineena pohjalla; jätkillä on taipumusta tehdä todella yllättäviä covereita.

Useimmat BN:läiset lienevät kuulleet raidan (1), ”You've Got What I Like” -sävelmä oli jättihitti ja ikivihreä. Nyt se sovitetaan neobilly-muottiin ja tulkitaan Junnu Vainion suomenkielisin tekstein. Blues-kytkentäinen (2) on jo vieraampaa kamaa ja huuliharpun ryydittämä pomppukomppi iskee lujaa. Raita (13) on kreditoitu Jimmy Witherspoonille, mutta onko tämä sama biisi, minkä William Clarke levytti? Väliäkö hällä, kuten teemaan sopii, on touhu hurjaa. Yllättävistä lainoista puheenollen; minä muistan pikkupoikana, kun Boney M -yhtye esitti raitaa (12). Hämmentävä linkitys toimii ja melodia on hieno. Brittain-kynäelmä (8) iskee jostakin jump-neo-pomppubilly-osastolta ja lujaa iskeekin. Raita (8) oli jättihitti 80-luvulla, ja kun tikru puetaan neobilly- kuosiin, niin johan pelittää. Bändin balladipuolta esittelee Chesterin nätti fiftarinumero (5). Säästinpä todellisen yllärin vimpaksi; happo-rock-yhtye Steppenwolfin (3) pelaa ihan eri säännöillä kuin tähän asti. Isoa kitaraa, hyvää meiningiä, tämän jälkeen ei mikään ole entisellään.

Toki miehistön oma sävelkynä on myös ollut kovassa käytössä. Täsmäisku-, suorasuuntaus-billy-revittelyssä (5) ei ole mitään lisättävää, eikä poistettavaa, tämä tulee kuin laakapallo. Raidalla (7) siirrytään jykevään jumpiin, ja ehkä vähän yllättäen biisi soi alakuloa. Eräänlaiseksi jumpin, neobillyn ja down homen risteytymäksi muovautunut (9) nitkuttaa tehokkaasti eetteriin. Ylikierroksilla porhaltava billy-kuosinen (10) on puhdasrotuista neo'a ja Stray Cats -henkinen jump kiteyttää ryhmän toimenkuvan täydellisesti.

Bilemusiikkia jos olet etsimässä, älä etsi enää, vaan hoida tämä haltuusi.

Mikke Nöjd