Avoin kirje 3.12.2023: Ylen musiikkiohjelmien tyylilajikirjon monipuolisuus on turvattava!

Täydennys 20.12.2023: Ylen vastaus FBS ry:n avoimeen kirjeeseen

Hyvät Ylen hallintoneuvoston jäsenet,

YLE hämmentää ja tyrmistyttää jälleen lukuisia aktiivisia radion kuuntelijoita tiettyjen Radio Suomen juurimusiikin ja kansanmusiikin erikoisohjelmien lopetuspäätöksillään. Julkisuudessa, lehdissä ja etenkin somekanavilla keskustelu ja kritiikki velloo taas valtoimenaan. Muutama päivä sitten ilmoitettiin, että vakiintuneen kuulijakunnan suosimat ohjelmat Bluesministeri, Kantritohtori, Kadonneen levyn metsästäjät ja Poppikoulu lopetetaan viimeistään vuoden 2024 alkupuolella. Jo aiemmin perusteltua hämmennystä aiheutti kansanmusiikkia esittelevän Sydänjuurilla-erikoisohjelman lopettaminen. Vain vuosi sitten ilmoitettiin Pollari – Rock-etsivä -ohjelman lopettamisesta korvaamatta ohjelman edustamia genreitä Ylen kanavilla. Aiemminkin viime vuosien kuluessa on merkittävästi kavennettu ns. valtavirrasta poikkeavia musiikkityylejä esittelevien ohjelmien tarjontaa, esim. juurimusiikin (blues, rhythm’n’blues, rock’n’roll, soul, funk, gospel, kantri, bluegrass jne.) raskaamman rockin, punkin, kansanmusiikin ym. alalla.

Ns. kansan ääni eli lukuisat em. päätöksiä kritisoivat ja vastustavat yksittäiset kannanotot, tuhansia allekirjoituksia kerännyt adressi, avoimet kirjeet sekä muut yhteydenotot ja keskustelut Ylen operatiivisten tahojen kanssa eivät ole konkreettisesti saaneet aikaan muutoksia tehtyihin ratkaisuihin. Itse asiakokonaisuus on merkityksineen ja vaikutuksineen kuitenkin musiikkikulttuurisesti erittäin tärkeä ja jo niin laajaa musiikin tyylilajikirjoa koskettava, että sitä ei voi jättää sikseen. Päinvastoin, nyt on viimeinen hetki herättää laajempaa keskustelua Ylen musiikkiohjelmien kokonaisuutta koskevien ratkaisujen seurauksista ja näiden linjauksien mielekkyydestä.

Kehitys on ollut yhä huolestuttavampaa eri musiikkityylilajien kuulijoille sekä edustajille, erityisesti Ylen musiikkiohjelmien monipuolisuuden ennennäkemättömän vaarantumisen näkökulmasta. Kyse ei siis enää ole pelkästään yksittäisten, eri tyylilajeja edustavien ohjelmien lopettamisista, vaan samalla lopetettujen ja lopetettavien ohjelmien esittelemien musiikkityylien jo todella laajasta kokonaisuudesta. Jonka sisältämä musiikkityylikirjo on siis nyt katoamassa kokonaan tai suurilta osin Ylen tarjonnasta. Kulttuurinen musiikkityylien moninaisuuden esittely kulttuurijournalistisine asiantuntevine taustoittamisineen, toisin sanoen Ylen lakiin perustuviin velvoitteisiin lukeutuva kulttuuriperinnön ja sivistystehtävän laadukas, tasa-arvoinen ja monipuolinen musiikkiohjelmien tarjonta on tehtyjen päätösten vuoksi olennaisesti kaventunut ja edelleen kaventumassa.

Selvää on, että myös tuoreimmat tehdyt ratkaisut ohjelmien lopettamisista kohdentuvat jälleen ennen kaikkea kuulijaikärakenteen vanhempaan puoliskoon. Ylen yhä painotetummin sisäänrakennettu tavoite saada nuoret kuuntelemaan radiota hyvin todennäköisesti vanhempien kuuntelijoiden suosikkeihin kuuluvien musiikkiohjelmien kustannuksella sisältää jo alkujaan paitsi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta kyseenalaisen lähtökohdan, myös perustavaa laatua olevan ajatus-/skaalausvirheen, kun näkökulmana pidetään Ylen lakisääteistä tehtävää ns. koko kansan radiona. Karkeasti ottaen vajaa puolet Suomen väestöstä on tätä nykyä yli 50-vuotiaita. Oletettavasti siis niitä, jotka nuorempia polvia aktiivisemmin ylipäätään kuuntelevat radiota, usein lopetettavien ohjelmien kuuntelijoina, ohjelmien vakiolähetysaikoina, ja tulisivat radion kuuntelijoina todennäköisesti pysymäänkin. On vaikea ymmärtää, että tätä kohderyhmää ajetaan sille mieleisten, kohtuulliset kuulijaluvutkin saaneiden ohjelmien lopettamisten myötä ikään kuin tietoisesti ulos Radio Suomesta ja mahdollisesti muiltakin Ylen kanavilta. Siinä toivossa, että nuoret ikäpolvet täyttäisivät jälkeen jääneen aukon ja alkaisivat kuunnella ao. kanavia. Ylen tuoreet päätökset tuoda Radio Suomen kanavalle em. tyylilajien sijaan dance-musiikkia ja muuta ”mukavaa, turvallisen ja hyvän olon” musiikkia (urheilun lisäksi) ovat ilmiselvästi tietynlaisen vision ja tavoitteenasettelun kannustamia houkutteluyrityksiä; Radio Suomenkin kanavalle halutaan nyt palavasti nuoria kuuntelijoita. Tämä linjaus ei ole konkretian tasolla nyt nähtävässä mittakaavassa mielekäs, eikä se ole kokonaisuudessaan perusteltavissa ”ajan hengessä pysymisellä” tai ”ohjelmistohan nyt välillä uudistuu ja jotkut ohjelmat poistuvat” -kommenteilla. – Trendiradiona toimiminen, enenevissä määrin kaupallisten radiokanavien malliin ei saisi olla Ylen kehittämisen ratkaiseva tai edes pääasiallinen suuntaviitta, vaikka se jonkinlainen osa esim. YleX:n ohjelmistosuuntauksista olisikin.

Ylen laajalti tiedossa olevien, tavoitteenasetteluiltaan vähintäänkin kyseenalaisten linjausten toteuttamiseksi olisi ollut vaihtoehtoisiakin tapoja; esim. säilyttäen jo nyt aktiivisille ja vakiintuneille kuulijaryhmille kohdistetut ns. ”varttuneemman väen” ohjelmat Radio Suomen lähetyskanavalla, niitä uudistushenkisesti mahdollisesti muuntaenkin. Ja suuntaamalla ns. uudemman/trendi-/dance-musiikin ym. ohjelmat tarjolle jo nyt nuorempien polvien enemmän suosimien kuuntelutottumusten mukaisesti Yle Areenaan tai ennestäänkin näihin teemoihin osin keskittyneelle YleX:lle. Tämän kaltainen ratkaisu olisi varmasti palvellut paremmin em. tavoitetta ja mikä tärkeintä, turvannut ohjelmatarjonnan lakiin perustuvaa moninaisuuden kriteeriä, sekä tarjonnan että myös kuulijakunnan osalta.

Lopuksi

Ylelle kohdistettuun, em. päätöksiä koskeviin kritiikkeihin saadut Ylen ohjelmakohtaiset vastaukset eivät enää ole riittäviä. Linjausten tarkastelu tulisikin ulottaa kattavasti myös pidemmällä aikavälillä viime vuosina tehtyjen ohjelmaratkaisujen kokonaisuuteen sekä niiden kulttuurijournalistiseen laatuun ja sisältöön. Mm. Ylen ohjelmapäälliköille annettu palaute ei ole johtanut em. kokonaistarkasteluun ja sitä kautta linjausten tarkistamiseen sekä Ylen perustehtävien parempaan turvaamiseen. Selvää on, että Ylen musiikki- ja musiikkikulttuuritarjonta, myös valtakunnallisella Radio Suomen kanavalla on jatkossa kapeasti valtaosin soittolista-poppia, -iskelmää ja, valitettavasti, pintaviihdettä ilman asiantuntevia ja ammattimaisia kulttuurijournalistisia taustoituksia. Tämä kehitys on kaikkiaan kiistattoman jyrkässä ristiriidassa Ylen perustehtävien kanssa. Tyylikirjojen kaventamiselle joko tyylilajeittain tai kokonaisuutena ei ole Ylen taholta pystytty antamaan kunnollisia ja pitäviä perusteita. Yleä velvoittavista, lakiin perustuvista tehtäväasetteluista huolimatta Ylen musiikki- ja musiikkikulttuurinen ohjelmatarjonta on tehdyistä päätöksistä johtuen merkittävästi kaventunut ja edelleen kaventumassa. Myös uudistusten lähtökohdat, tavoitteenasettelu ja toteuttamistavat ovat perustelluista syistä kokonaisuudessaan kyseenalaistettavissa.

Em. viitaten ja Ylen hallintoneuvoston lakiin perustuva tehtävänasettelu huomioon ottaen neuvoston asiana olisikin viimeistään nyt ottaa musiikkiohjelmien kokonaisvaltainen tilanne tarkempaan tarkasteluun ja käydä asiasta vähintäänkin perusteellinen keskustelu. Esimerkiksi siitä, ovatko Ylen viime vuosina/aikoina tekemät musiikkiohjelmaratkaisut kestäviä mm. Yle-lain tarkoittamien tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, moninaisuuden, kulttuuriperinnön, sivistystehtävän jne. turvaamisen näkökulmista. Tärkeää olisi myös selvittää Ylen ratkaisujen taustalla olevien tavoitteenasettelujen ja lähtökohtien sekä uudistusten toteuttamistapojen mielekkyys ja vaikutukset ns. koko kansan monipuoliselle musiikin ohjelmatarjonnalle verovaroin kustannettavilla radiokanavilla.

Ystävällisin terveisin,

Maiju Lasola
Finnish Blues Society ry, puheenjohtaja
Blues News, vastaava päätoimittaja

* * * * *

LISÄTTY 20.12.2023: Yle vastaa Finnish Blues Society ry:n 3.12.2023 julkaisemaan avoimeen kirjeeseen:
”Yle pitää huolta monipuolisesta musiikkitarjonnastaan”
Julkaistu 20.12.2023 klo 15:18 osoitteessa https://yle.fi/aihe/a/20-10006040

Kiitos avoimesta kirjeestä liittyen Ylen tehtävään monipuolisten musiikkisisältöjen tarjoajana. Olemme Maiju Lasolan kanssa samaa mieltä siitä, että monipuoliset musiikkisisällöt kuuluvat Ylen tehtävään ja tästä haluamme pitää kiinni jatkossakin. Kuitenkin tapojen, joilla musiikkisisältöjä tuotamme, on uudistuttava ympäröivän maailman muutosten mukana.

Juurimusiikin erikoisohjelmat ja niistä kasvaneet Bluesministeri ja Kantritohtori syntyivät Ylen Radiomafia-kanavalle 1990-luvulla. Tuohon aikaan erilaisten musiikkigenrejen löytäminen kuunneltavaksi oli aika tavalla erilaista kuin nykypäivänä, ja Ylen radiokanavat olivat monille pääasiallinen musiikin ja niihin liittyvän tiedon löytämisen paikka. Sitä seuranneina vuosikymmeninä käyttöön tulivat internet, mp3-soittimet, hakukoneet, kännykät, suoratoistopalvelut, Spotify jne. Ihmisten mediankäyttötavat ovat muuttuneet, ja vaikka radio on edelleen vahva, on mediamaisema täysin erilainen kuin 30 vuotta sitten.

Musiikkigenrejen kirjo on nykypäivänä loputon, eikä julkisen palvelun musiikkitarjonnan laadun mittarina voi pitää sitä, että jokaiselle alagenrelle on olemassa oma viikoittainen ohjelmansa radiokanavalla. Siltikin on Ylen radion erikoisohjelmien lajikirjo edelleen suuri. Viikoittaisessa tarjonnassamme on jatkossakin musiikin erikoisohjelmia Yle Radio Suomessa, Yle Radio 1:llä ja YleX:llä.

Uudistuksissa ei ole kyse siitä, että olettaisimme nuorten sukupolvien siirtyvän radion kuuntelijoiksi. Radiokanavilla palvellaan laajaa aikuisväestöä. Esimerkiksi kannanoton kirjoittajan esiin nostama uusi dance-musiikin ohjelma Club Millenium keskittyy ysäridiscoon, ja laajin kuuntelijakunta koostunee 40–50-vuotiaista suomalaisista.

Koska entistä laajempi osa yleisöstä löytää kuunneltavan sisällön nykyään paremmin verkosta kuin radiokanavilta, Ylen täytyy miettiä sekä jakelukanaviaan että sisältöjään uudelleen. Tästä syystä Yle luopuu vuoden vaihteessa yhdestä radiokanavastaan. Kun suomenkielisiä kanavia on jatkossa neljän sijaan kolme, jäljelle jäävien kanavien tarjonnan täytyy tiivistyä ja muuttua.

Kun tarkastellaan Yleisradion musiikkitarjontaa, on välttämätöntä tarkastella kokonaisuutta, ei vain radiokanavien viikoittaisia ohjelmia.

Moniin ratkaisuihimme vaikuttaa se, miten media toimii ja miten ihmiset, kaikenikäiset suomalaiset käyttävät mediaa. Mediankulutuksen muutoksia tarkastellessa on päivänselvää, että iso osa suomalaisista tarvitsee sisältönsä tarjoiltuna toisella tapaa, toisenlaisessa muodossa ja toisilla alustoilla: esimerkiksi podcastin tai muun verkkolähtöisen sisällön muodossa. Meidän on löydettävä uusia muotoja, jos haluamme, että julkisen palvelun musiikkisisältöjä on olemassa myös 10 tai 20 vuoden kuluttua. Ja mehän haluamme. Myös juurimusiikki täytyy tulevaisuudessa tarjoilla uudessa paketissa.

Olemme tehneet viime vuosina monia marginaalisemman musiikin audiosarjoja Yle Areenaan, mainittakoon vaikka Radio Sami Yaffa (6 kautta 2020–23), metallimusiikkiin keskittyvä Rakasmetalli (4 kautta 2022–23), Kansanmusiikin 10 käskyä (10 jaksoa vuonna 2023 ja jatkoa tulossa vuonna 2024), kokeellisen musiikin ohjelmat Epäilyttävän uutta ja Resonanssi sekä Miikka Koiviston vaihtoehtomusiikin ohjelma. Vuoden 2024 alkupuolella julkaisemme Esa Kuloniemen sarjan afroamerikkalaisesta musiikista. Muun muassa näillä sarjoilla pyrimme vahvistamaan musiikin journalistisia sisältöjä.

Kuunneltavien ohjelmien lisäksi Yle Areenan katsottava musiikkitarjonta on laaja. Tarjolla on mittava määrä eri genrejen kotimaisia ja kansainvälisiä musiikkidokumentteja ja -sarjoja sekä keikkataltiointeja.

Vaikka uudistammekin ohjelmistoamme ja kanaviemme tarjontaa, tavoitteemme on tulevaisuudessakin ylläpitää mittavaa lajikirjoa musiikkisisällöissämme. Saamamme palaute osoittaa myös meille, että tekemisellämme on merkitystä. Tulemme varmasti kiinnittämään jatkossa entistä enemmän huomiota siihen, että musiikkitarjontamme säilyy monipuolisena ja palvelee tasapainoisesti kaikkia suomalaisia.

Ville Vilén
johtaja, Luovat sisällöt ja media

Johanna Aho
päällikkö, Ylen kulttuuri- ja asiasisällöt

* * * * *

Lisää aiheesta:
Yle vastaa Arkadia-seuran 19.12.2023 antamaan julkiseen kannanottoon ”Ulkopuolinen selvityshenkilö tutkimaan Yleisradion julkisen palvelun tehtävän toteutumista”:
”Ylen kulttuuritarjonta on laaja, erottuva ja monipuolinen” (20.12.2023) – https://yle.fi/aihe/a/20-10006048

* * * * *

YLE Areena / Bluesministeri Esa Kuloniemi
YLE Areena / Kantritohtori Teppo Nättilä

Uutinen Helsingin Sanomien verkkolehdessä 28.11.2023
Yleisradion uutinen ”Radio Suomi uudistuu” 28.11.2023