Kategoria: Arkisto

COSMO JONES BEAT MACHINE – Skeleton Elevator (Svart Svart258LP) Faarao Pirttikangas on palannut taas puukottamaan luurankoamme rockbluesillaan Cosmo Jones Beat Machinen kanssa. Kokonaisuus viiltää edelleen samalla vimmalla kuin aikaisemmatkin äänitteet. Kokoonpanoa on viimeisen viiden vuoden kuluessa hieman rukattu ja uutena jäsenenä mukaan on tullut rumpali Timo Kinnunen. Läsnä on edelleen aisapari Pentti Dassum ja kappaleet LUE LISÄÄ

DAVE FORESTFIELD – Skull (Propaganda PRO2141) Dave Forestfieldin levyjen tiimoilta olen tottunut siihen, että ne eivät petä, mutta saattavat yllättää. Niin kävi tämän yhdeksännen pitkäsoittonsa kohdallakin. Kappalemateriaalista, tulkinnoista puhumattakaan, tunnistaa tekijän ja perusraaka-aineet vaivatta, mutta mausteet ovat osin uudet – ainakin erilaiset. Musiikillisesti Dave pyörii edelleen samoissa maisemissa kuin vaikkapa Bob Dylan, J.J. Cale tai LUE LISÄÄ

DAVE LINDHOLM LIGHTS (Emsalö EMCD013) Haastattelin Dave Lindholmia muutama vuosi takaperin “Go” -albumin tiimoilta (kts. BN 290) ja silloin hän sanoi: ”Tämä on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Kun joskus tulevaisuudessa teen kiertueen jonkun bluesryhmän kanssa, niin nyt on pari levyllistä originaalimatskua, joista ottaa ohjelmistoon biisejä.” Paljon on vettä virrannut Tammerkoskessa tuon lausunnon jälkeen. Niinpä niin… LUE LISÄÄ

NIKO AHVONEN – Tilanteen herrat (Zen Master/Rockadillo ZENCD2177) Pitkähköksi venyneen soololevytauon Tilanteen Herrat -yhtyeensä mukaan nimetyn albumin myötä katkaiseva Niko Ahvonen on palannut vahvempana kuin kenties koskaan. Pääsuuntaviivoiltaan uutuusjulkaisu jatkaa 2014 ilmestyneen ”Pohjoisen soulin” juurevilla linjoilla, vaikka silloisesta muusikkovahvuudesta hänen nykykokoonpanossaan onkin mukana vain huippukitaristi Tuomo Dahlblom. Tilanteen Herrojen muut soittopaikat on jaettu herrojen Antti LUE LISÄÄ

JARKKA RISSANEN & SONS OF THE DESERT – Cargo (Humu 015) Miten blueslevy määritellään? Pitääkö siinä olla pari-kolme kierrätystä puhkikalutuista standardeista, pari kiusallisen paljon toisiaan muistuttavaa tänttäränttää? Lisäksi yksi kova rockblues, jonka kolme, tai mieluummin viisi minuuttia kestävän kitarasoolon aikana esittäjä pyrkii vaivuttamaan kuulijansa Narniaan? Siteeksi vielä pari vaikeasti määriteltävää mediumia ja perustylsä balladi? Jarkka LUE LISÄÄ

WEST COAST BLUES – Hard Times Come Again No More (omakustanne) Koska keikat kuluvana vuonna ovat supistuneet olemattomiin, on hyvä, että levyjä sentään tehdään. West Coast Bluesin promotarkoitukseen julkaistu seitsemän esityksen laajuinen minialbumi on saanut innoituksensa vallitsevasta tilasta, ja siihen myös nimikappale viittaa. Tällä kertaa studiossa on vieraillut ainoastaan puolikas bändistä, laulusta ja kielisoittimista vastaava LUE LISÄÄ

JANUS HANSKI & THE TIMBERTONES – Tie kutsuu kulkijaa (Hanskit Company Oy) Musiikin ja musiikkia aktiivisesti tekevien perheenjäsenten ympäröimänä nuoruudestaan lähtien elänyt Janus Hanski tarttui suomenkielisen kantrilevyn tekoon ystävänsä, helsinkiläisen kirjailija-kääntäjä Sami Parkkisen sekä bluesjulkikuvansa ohella myös kantrimusiikin salat tuntevan Tomi Leinon tarjottua hänelle mahdollisuutta levyttää albumillinen kaksikon kirjoittamia aihepiirin uusia kappaleita. Esitykset taltioitiin koronakesän LUE LISÄÄ

ISMO HAAVISTO, ANDRES ROOTS & MATIAS PARTANEN – Tribute To Elmore (Roots Art) Lahtelais-tarttolainen yhteenliittymä esiintyy uutuus-EP:nsä kansikuvassa Helsingin Juttutuvan lavalla, vaikka itse levy onkin äänitetty Viron Haapsalun Augustiblues-festivaaleilla. Ei anneta sivuseikan kuitenkaan häiritä. Slidebluesin aristokraattisimmalle lainatraditiolle koko kesäkiertueensa 2018 omistanut kolmikko on eittämättä ollut yhtä liekeissä kaikilla keikoillaan sijainnista riippumatta. Ja mikäpä voisi kuumaan LUE LISÄÄ

DORTMUNDER – Väistämisvelvollinen liikenneympyrässä (Maaseutumusiikki MSMCD 32-2021, cd-single) Blueslegenda Robert Johnson mahtanee pyöriä haudassaan (jos edes tarkalleen tietää hautapaikkaansa), mikäli kuulisi vanhan tienristeysbluesinsa pyörivän tamperelaisessa liikenneympyrässä. Aikaakin on pyörähtänyt lähes 90 vuotta. Ai niin, en tullut muuten tarkistaneeksi, voiko Tampereella edes olla liikenneympyrää. Kyllä tekstin mukaan ainakin Viinikkalassa on. Mystisten Dortmundermiesten Marko Aho on lystikkäästi LUE LISÄÄ