Levyarvio: Toronzo Cannon


TORONZO CANNON – The Preacher, The Politician Or The Pimp
(Alligator ALCD 4995)

Toronzo Cannonin (s. 1968) ura on kestänyt vain reilun vuosikymmenen. Se on ollut kuitenkin todella nousujohteinen. Laadukkaiden Delmark- ja Alligator-julkaisujensa myötä chicagolaiskitaristi on kivunnut kohti ”Tuulisen kaupungin” blueseliittiä. Modernin sähköisen kitarabluesin lähettilään vahvuudet lepäävät erityisesti oivaltavassa biisintekotaidossa, jossa arkipäivän realismia kohdataan usein sarkastisen huumorin kautta.

Myös bussikuskina toiminut kitaristi on kuitenkin ollut kasvamassa jo jonkin aikaa ulos roolistaan pelkästään modernin chicagobluesin edustajana. Asia on hyvinkin selkeästi kuultavissa hänen loppuvuonna 2019 ilmestyneellä ja toistaiseksi musiikillisen sisältönsä puolesta laaja-alaisimmalla julkaisullaan ”The Preacher, The Politician Or The Pimp”.

Uuden Alligator-albumin tyylikirjo koostuu mm. New Orleansin rhythm’n’bluesista (Stop Me When I’m Lying), jazzahtavasta ilmaisusta (Ordinary Woman), akustisesta bluesista (The First 24) sekä gospelista/pop-soulista (The Silence Of My Friends). Kiekon nimibiisi on taas katu-uskottava blaxploitation-funk, joka tuo väkisinkin mieleen Curtis Mayfieldin 1970-luvun vastaavat tuotokset. Erityismaininnan ansaitsee myös hienosti rullaava, Magic Samin Looking Good -boogien mieleen tuova The Chicago Way. Mukana on myös luonnollisesti pari aggressiivista sähköistä kitarabluesia sisältävää kappaletta. Cannonin soitto kuulostaa kokonaisuudessaan sävykkäämmältä kuin aiemmilla pitkäsoitoilla. Kaikki levyn 12 tasokasta sävellystä ovat luonnollisesti miehen omaa käsialaa. Teksteissään artisti on ottanut entiseen verrattuna askeleita vakavampaan ja kantaaottavampaan suuntaan.

Toronzo Cannon omaa miellyttävän, tumman ja taipuisan äänen, josta löytyy myös sopivasti rosoisuutta soulahtavammankin materiaalin tulkitsemiseen. Kiekolla taustoista vastaavat Roosevelt Purifoy (koskettimet), Marvin Little (basso) sekä Melvin Carlisle (rummut). Vierailevista soittajista voisi mainita erikseen chicagolaiset Billy Branchin ja Joanna Connorin sekä laulaja Nora Jean Bruson.

Näin Cannonin lavalla viime kesänä Chicagon Bluesfestivaaleilla. Keikka oli jo miehen kymmenes kerta tapahtuman historiassa. Vuosikymmenen aikana kitaristi on esiintynyt myös muilla isoilla bluesfestivaaleilla ja vieraillut runsaasti vanhankin mantereen puolella. Uuden, miehen toistaiseksi monipuolisimman ja ehkä myös vahvimman cd:n myötä luulisi hänen asemansa bluespiireissä vankistuvan ja yleisöpohjan vain laajentuvan.

J-P Berg
(julkaistu BN-numerossa 1/2020)

Share