BAD SIGN – Sherwood
(Talsti EDLP2433/EDCD2433, 10” LP/CD)
Viisi omassa leipälajissaan lähes ylittämätöntä albumia vuosina 1983–1988 julkaissut Bad Sign oli yhtye, jossa Keravan kolleista kuuluisin, Alpo ”Aikka” Hakala pääsi toden teolla näyttämään kypsyyttään ja osaamistaan muusikkona. The Piratesin, ZZ Topin ja Dr. Feelgoodin jalanjäljillä heti alusta pitäen vakavasti ja suurella ammattiylpeydellä tekemisiinsä suhtautunut ryhmä olisi paremmalla onnella ja ennen kaikkea maantieteellisellä sijainnilla voinut nousta ties mihin, mutta kotikulmat ”Sherwoodin” maisemissa taisivat silti viedä voiton. Suomessa ankaratahtinen kiertuearki kuitenkin tuotti tuloksia ja tiivisti yhtyeen soundia vuosi vuodelta.
Virittäytyessään elokuussa 1987 viimeisen LP:nsä ”V” tekoon orkesteri suuntasi luotto-keikkamiksaajansa Mikko Karmilan kanssa demosessioon Keravalle. Se jätti jälkeensä nyt Talsti-julkaisulla kuultavat viisi hyvälaatuista äänitettä, joita ei kuitenkaan varsinaisina levyversioina koskaan viimeistelty. Dr. Feelgoodin tunnetuksi tekemällä Baby Janella, Dionin suoraviivaiseksi pubijytäksi runnotulla The Wandererilla ja Paul Ankan samaan malliin uhitellulla nostalgiaklassikolla Diana Hakala keskittyi laulamisen ohella Bad Signin riveissä kakkosinstrumentikseen nostamaansa huuliharppuun ja säästi kitarasoolot kauttaaltaan bändin toiselle perustajalle Olli Pekkolalle. Aikaisemmin nämä otokset ilmestyivät jo Bluelight-merkin vuoden 2007 kokoelmalla ”Travlin’ Bone – The Bad Sign Anthology 1983–1988”. Saman session ennen kuulemattomia harjoitusnauhoituksia puolestaan edustavat ZZ Topin pippurinen Beer Drinkers & Hell Raisers sekä Otis Rushin jopa yllättävän vaitonaisen käsittelyn saava blues All Your Love (I Miss Loving), joilla niilläkin keskeiset soolot hoiti Pekkola. Kappaleista ensimmäinen löysi paikkansa Bad Signin keikkaohjelmistossa, jälkimmäistä samoin kuin muita edellä mainittuja bändi ei sitä vastoin esittänyt livenä kuin hyvin sattumanvaraisesti, jos sittenkään.
”Sherwoodin” kääntöpuoli on säästetty jälleen keikkamateriaalille. Neljännen ”Sleepwalk”-LP:n mittava kiertue oli loppusuoralla marraskuussa 1986 Hakalan ja kumppaneiden pysähtyessä tutuissa puitteissa Keravan Hotelli-Ravintola Kestihovissa. Mikko Karmilan suoraan miksauspöydästään pelastama viiden esityksen suora oli taas kerran huippuvireessä olleen nelikon (Jallu Mantila rumpalina, Mela Salmela basistina sekä laulajana itse kirjoittamallaan spiidipäisellä r&b-shufflella Can’t Stay) soitannollista ylivoimaa. Suoranaisia yllätyksiä tämä kappalekimara ei tosin pumpun studiokiekkoihin perehtyneille nyt tarjoa. Can’t Stay ja Lew Lewisin alkuperäissatoa edustanut Mr. Bartender olivat mukana Teksasissa 1985 purkitetulla albumilla ”Travlin’ Bone”, raisu Milkcow Blues vuoden 1984 ”Runaroundilla”, Pirates-jyystö Don’t Mention It taas vuoden 1983 esikoislevyllä ”Born Under… Bad Sign”. Ainoan kunnon jännitysmomentin virittääkin julkaisulle spontaanimmin pieksetty It’s My Own Business Chuck Berryn viimeisimpiin Chess-pitkäsoittoihin lukeutuneelta ja sisällöltään vähemmän ikiklassikkoja historiaan jättäneeltä LP:ltä ”Fresh Berry’s” vuodelta 1965. Sillä Hakalan kitarasoolot kuohahtavat hetkittäin lähes Link Wray -lukemille saakka.
Pete Hoppula
(julkaistu BN-numerossa 1/2025)
