Levyarvio: Jo’ Buddy & Down Home King III – 20 Years LIVE Volume 1


JO’ BUDDY & DOWN HOME KING III – 20 Years LIVE Volume 1
(Ram-Bam RAM 012)

Ja tapahtui niinä päivinä, Tampereen Paapan Kapakassa 26. heinäkuuta vuonna 2023. Silloin läpi pohjoisen pallonpuoliskomme soittotantereet läpeensä kolunnut mutta kaikkien paikalla olleiden jo hyvin entuudestaan tunteman kitaristi-laulajan ja rumpalin muodostama duo saapui vanhoille kotikonnuilleen ja tarjosi innostuneelle yleisölleen jälleen yhden lukemattomista täyden palvelun keikoistaan. Oli vierähtänyt 20 vuotta kaksikon ensimmäisistä yhteisistä esiintymisistä ja kaverukset vaikuttivat edelleen nauttivan musisoinnista samoin täysin siemauksin kuin heidän aloittaessaankin. Onneksi tilaisuus taltioitiin, minkä seurauksena Jussi Raulamon ja Tyko Haapalan ansaittua maailmanlaajuista kiinnostusta herättäneen livetyöskentelyn jäljet on nyt vihdoin sementoitu myös fyysiseksi äänilevyksi.

Setti starttaa tuhdisti tremoloidulla instrumentaalilla Radio Act Twist. Ei niinkään kirjaimellisesti twistin vaan pikemminkin mollivoittoisen ragtime-bluesin viemänä heti oikeille urilleen asettautuva akti sukeltaa seuraavaksi syvälle bluesviidakkoon hyytävästi ulvotun Howlin’ These Bluesin lietsomana. Duon intensiivinen yhteispeli ei vieläkään kaipaa seuraansa täydentäviä instrumentteja. Jo’ Buddy & Down Home King III vain sattuvat luonnostaan kuulostamaan juuri tältä, eikä se jätä piiruakaan toivomisen varaa. Ei sievistelyjä, ei selittelyjä – ainoastaan jostain syvältä soittajien sisimmästä purkautuvaa musiikkia sen luontaisimmassa, tinkimättömimmässä ja rehdimmässä olomuodossaan.

Käytännössä päivänselvyytenä voinee pitää jo tässä vaiheessa myös sitä, että kaikki kuultava musiikki on solisti Raulamon käsialaa. Toisten kappaleitahan hän ei ole levyttänytkään koko varsinaisen ”soolouransa” aikana. Tämä ei tietenkään sulje pois sitä tosiseikkaa, että Lightnin’ Hopkinsin ja monien muiden menneisyyden ikonien vaikutteet kuultavat aina ja iankaiken läpi myös kaikkein itsenäisempienkin Jo’ Buddy -hengentuotteiden takaa.

Parivaljakolla on silti kiistaton uniikki soundinsa, jota ei voisi korkeimmassakaan oikeusasteessa muiden omaisuudeksi väittää. Lowdown Foolin’ Gamen tapaisten duolle arkkityyppisten boogie-rietastelujen sekä useiden Jimmy Reedin perintöä kunniakkaasti vaalivien shufflerallien keskellä etenkin salskeatempoinen Evil Eyes lisää kattaukseen myös ripauksen toisenlaista melodisuutta. Entisestään pakkaan pääsee puuttumaan Jimmie Rodgers -piirteisine oldtime-countryjodlauksineen pelin kulkua sekoittava Speedin’ Up Mama. Reed-koulukunnan kannattajien sydämet taas saanee kiihkeimmin väpättämään You Changed My Life All Over, jonka Raulamo itse on kertonut olleen hänelle eräänlainen ”työvoitto”: kappale valikoitui vuoden 2009 Benelux-maiden kiertueen myötä Hollannin valtakunnallisen radion rootsmusiikkiohjelman tunnusmelodiaksi, minkä seurauksena maailmalta tilitetyt Teosto-maksut ovat pitäneet artistia kiinni leivän syrjässä myös uran taloudellisesti haastavimpina aikoina.

Jo’ Buddyn & Down Home King III:n levytysrepertuaarissa ensi-iltansa saavan uuden What’s On Your Mind -bluesin ohella Paappa-illan kuranteinta antia edustaa viimevuotisella Jo’ Buddy’s One Man Stomptet -julkaisulla ”Lockdown Sessions & Beyond, Vol. 1” lanseerattu Muddy Waters’mainen Never Find Another. Slidekitaroitu Angely taas kartuttaa herrojen ilmeisten inspiraation lähteiden listaa jo viitisentoista vuotta sitten yhteisillä keikkalavoilla tutuksi tulleella Louisiana Redillä. Äärimaltillisen soitannan oppinäytös lukeutuukin levyn ehdottomiin kulmakiviin. Kuin siivellä vierähtävän 41-minuuttisen konserttilatingin huipentaa eeppinen flamencoblues-instrumentaali Spanish Twang-O – tismalleen siten kuin maestrot Raulamo ja Haapala tämänkin eksoottisen lajityypin parhaiten ja originellein taitavat. Olé!

Pete Hoppula
(julkaistu BN-numerossa 2/2025)

Share