Tekijä: bluesnews.fi

MARK HUMMEL – Wayback Machine (Electro-Fi 3459) Eräs parhaista nykypäivän blueshuuliharpeista ja -laulajista tekee viimeisimmällä levyllään musiikillisen aikamatkan 1930- ja 40-luvuille ja silloin alkaneelle Chicago-bluesin suosiolle. Muuttoliike etelävaltioista oli alkanut ja musiikki kulki puuvillapelloilta metalliteollisuudessa työllistyneiden mukana. Tuolloin valtaosa bluesista esitettiin akustisesti ja sähköblues teki tuloaan vasta 1940-luvun lopussa. Mark Hummel on aina ollut ihastunut LUE LISÄÄ

Levyarvio: Tinsley Ellis – Ice Cream In Hell

13 helmikuun, 202119 helmikuun, 2025 bluesnews.fi

TINSLEY ELLIS – Ice Cream In Hell (Alligator ALCD4997) Yli neljän vuosikymmenen ajan Tinsley Ellis on ilahduttanut blueskansaa tinkimättömällä tyylillään. Bluesmiehenä Ellisin uskottavuus alkaa olla huipussaan, lähestyyhän mies uhkaavasti parin vuoden päästä koittavaa suomalaisittain kunnioitettavaa kansaneläkeläisen ikäpyykkiä. ”Ice Cream In Hell” on Tinsley Ellisin kahdeksastoista omissa nimissään tekemä pitkäsoitto. Studiossa on ollut mukana varsin ammattitaitoinen LUE LISÄÄ

Levyarvio: Sonny Landreth – Blacktop Run

SONNY LANDRETH – Blacktop Run (Provogue PRD 7582 2) Sonny Landrethin edellinen, pari vuotta sitten ilmestynyt albumi oli akustista ja sähköistä materiaalia sisältänyt livekiekko ”Recorded Live At Lafayette”. Uudella, alkuvuodesta ilmestyneellä ”Blacktop Run” -levyllä slidekitaristi suorittaa kuitenkin paluun studioympäristöön. Äänitykset on tehty miehen kotikonnuilla Louisianassa, maaseudun keskellä sijaitsevalla kuuluisalla Dockside-studiolla. Landreth yhdistelee cd:llä totutusti bluesia, LUE LISÄÄ

Levyarvio: Roomful Of Blues – In A Roomful Of Blues

ROOMFUL OF BLUES – In A Roomful Of Blues (Alligator ALCD 4998) Kuten monta kertaa aikaisemminkin on tullut todettua, Roomful oli ja on yhä kitaristien, harpistien ja laulajien yhtye tuettuna vahvalla foniryhmällä. Samalla linjalla jatketaan tälläkin levyllä, tosin nyt ilman harpistia. Kauas on pitkä matka ja tämä sopii hyvin myös Roomful of Bluesiin, jonka Duke LUE LISÄÄ

Levyarvio: GA-20 – Lonely Soul

GA-20 – Lonely Soul (Karma Chief KCR 12004) Millaista musiikkia soittaa yhtye, joka on ottanut nimensä Gibsonin vanhasta kitaravahvistimesta? Vanhaa ja juurevaa? Osittain oikein, sillä tämä Bostonista kotoisin olevan parrakkaan duon ensialbumi sisältää monipuolista perinnetietoista bluesia ja muuta juurimusiikkia. Soundi on kuitenkin tyylikkäästi päivitetty, sopivan moderni. Kitaristi-laulaja Matthew Stubbs on soittanut Charlie Musselwhiten yhtyeessä jo LUE LISÄÄ

Levyarvio: Dion – Blues With Friends

13 helmikuun, 202119 helmikuun, 2025 bluesnews.fi

DION – Blues With Friends (Keeping The Blues Alive #) Dion DiMuccia 1960-luvulla edustaneen levy-yhtiön Columbia Recordsin mielestä rock oli ohimenevä villitys. Siksi he halusivat asettaa myös laulajatähtensä hieman iskelmällisempään muottiin, mikä ei tietenkään sopinut hänelle. Dion levytti mitä halusi, ja monesti äänitteet päätyivät varaston hyllylle. Kaikesta huolimatta hän on tehnyt yli 30 albumia, kesäkuun LUE LISÄÄ

Levyarvio: Gary Moore – Live From London

GARY MOORE – Live From London (Provogue PRD 7605 2) Kummitteleeko Gary Moore haudan takaa, kun uutta levyä pukkaa liki 10 vuotta hänen kuolemansa jälkeen…? No ei sentään, kyseessä on joulukuussa 2009 Lontoon Islington Academyssä taltioitu livenauhoitus. Ajan hengen mukaisesti tämän saa useina eri versioina, kuten värillisenä tuplavinyylinä, cd:nä ja deluxe-settinä, jossa on mukana plektroja, LUE LISÄÄ

Levyarvio: Thorbjorn Risager & The Black Tornado – Come On In

THORBJØRN RISAGER & THE BLACK TORNADO – Come On In (Ruf RUF 1271) Tanskalainen Thorbjørn Risager on julkaissut yhdennentoista albuminsa yhdessä The Black Tornado -yhtyeensä kanssa. Risager säveltää ja sanoittaa omat kappaleensa. Hän on myös kokoonpanon kitaristi ja laulaja, jonka syvää baritoniääntä on verrattu mm. Ray Charlesiin ja Joe Cockeriin. Yhteistyö The Black Tornadon kanssa LUE LISÄÄ

Levyarvio: Potatoes – Tapiola Hagalund

POTATOES – Tapiola Hagalund (Texicalli TEXCD 162) Viipyilevän rautalankakitaran ja sitä herkästi tukevien urkujen voimin Rainflowers-kappaleella käynnistyvä neljäs Potatoes-albumi katkaisee yli 30 vuotta yhdessä kypsyneen instrumentaaliyhtyeen pitkähkön hiljaiselon studiomarkkinoilla. Texicalli-merkille kitaristi Mikko Lankinen, urkuri Antti Ahvenainen, basisti Kimmo Lehtola ja rumpali Jari ”Hirkka” Hirvonen ovat joka tapauksessa tehneet uskollisesti musiikkia aina vuodesta 1994 lähtien. Myös LUE LISÄÄ

Levyarvio: Black Devils & Ile Kallio – Live At Tavastia 2019

BLACK DEVILS & ILE KALLIO – Live At Tavastia 2019 (Ainoa AOP-20ALB06) Jaaha, pitäisikö tässä nyt sitten itkeä vai nauraa? Tämä kysymys yleensä esitetään vähemmän positiivisessa mielessä. Mutta ei nyt, sillä vastaus on sekä että. Itkun saattavat aiheuttaa liikutuksen kyyneleet, kun muistelee miten rokkibändit aikoinaan vielä rokkasivat. Hersyvä nauru syttyy, kun hämmästelee, että näin se LUE LISÄÄ

Levyarvio: The Amazing Meatmen – License To Grill

THE AMAZING MEATMEN – License To Grill (Galactic GALCD0120) Monessa musiikillisessa hiilloksessa vuosikymmenten saatossa käristetty Hara Saanio tunnetaan mm. rhythm’n’bluesia pianonsa takaa laulavana Boogie Machine- ja Mighty Four -yhtyeiden solistina sekä vuodesta 2012 lähtien myös suvereenina Hurriganes-perinnön vaalijana blues-rokahtavaa materiaalia esittävän Texas Oil -yhtyeen kitaroivana keulahahmona. Kokoonpanosta riippumatta Saaniolla on ollut tapana hoitaa asiansa pieteetillä LUE LISÄÄ

Levyarvio: Micke & Lefty feat. Chef – Let The Fire Lead

MICKE & LEFTY FEAT. CHEF – Let The Fire Lead (Hokahey! HHR2001) Euroopan mittakaavassa Micke Björklöf tunnettaneen parhaiten jo 1990-luvun alussa perustamastaan Blue Strip -yhtyeestä, mutta pitkän iän on saavuttanut myös sen eräänlainen maalaisserkku, trio-kokoonpano, jonka Björklöfin ohella muodostavat Ville Leppänen ja Miikka ”Chef” Kivimäki. Ryhmän aiemmille albumeille ”Big Bag” (Bluelight, 2004) ja ”Up The LUE LISÄÄ

Levyarvio: Olli Haavisto – Collisions

OLLI HAAVISTO – Collisions (Texicalli TEXCD 160; myös 2-LP Texicalli IMPALA 510) Sessiomuusikoilla jos keillä luulisi riittävän niin materiaalia, ideoita kuin soittokollegoitakin soololevyn tykötarpeiksi. Siksi luvattoman harvoin on saanut lukemattomien äänitteiden miehen – kielisoitinvirtuoosin ja tuottajan Olli Haaviston omissa nimissä julkaistua musiikkia kuunnella. Hänen aikaisemman ja samalla tätä ennen ainoan, niin ikään Texicalli-yhtiön julkaiseman soolokiekkonsa LUE LISÄÄ

Levyarvio: Archie Edwards & Dr. Ross – Piedmont Blues Meets Mississippi Delta Blues

ARCHIE EDWARDS & DR. ROSS – Piedmont Blues Meets Mississippi Delta Blues (Wolf CD 120.930) Tämän suht mielenkiintoisen Wolf-julkaisun teemana on kahden erilaisen blues-suuntauksen tarkoituksellinen A-B-vertailu. Cd:n 14 raitaa jakautuvat nimittäin lähes puoliksi Amerikan itärannikon Piedmont-tyyliä edustaneen Archie Edwardsin (1918–98) ja Mississippin jokivarren blues-ikonin Dr. Isaiah Rossin (1925–93) kesken. Tunnettuudessaan ja taustaltaan Edwards on ainoastaan LUE LISÄÄ

Levyarvio: Johnny Fuller – Johnny Fuller’s California Blues, Mercy, Mercy!! 1954–1962

JOHNNY FULLER – Johnny Fuller’s California Blues, Mercy, Mercy!! 1954–1962 (Jasmine JASMCD 3136, 2-CD) Jasmine on julkaissut viime aikoina laajoja kokoelmia 50-luvun länsirannikon bluesista. Omansa ovat saaneet mm. Gus Jenkins, Jimmy Nolen ja nyt Johnny Fuller. Kaikilta on tietenkin tullut koosteita jo aikaisemmin, mutta nyt on päästy melkein complete-tasolle, koska levyt ovat mitaltaan tuplaceedeitä. Länsirannikon LUE LISÄÄ

Levyarvio: Joe Turner – The Boss Of The Blues Sings Kansas City Jazz

JOE TURNER – The Boss Of The Blues Sings Kansas City Jazz (Bear Family BCD 17505, 2-CD) Big Joe Turner (1911–85) oli eittämättä yksi kaikkien aikojen jyhkeimmistä ja korskeimmista jump blues -shoutereista, jonka huikean pitkä ja laaja levytysura kesti katkeamatta 1930-luvun lopulta aina hänen kuolinvuoteensa 1985 saakka. Bluespomo, “Boss of the Blues”, totta tosiaan, eikä LUE LISÄÄ

Levyarvio: Honey B. Family / Honey B & T-Bones – Downward Facing Dog / Samaritan

HONEY B. FAMILY / HONEY B & T-BONES – Downward Facing Dog / Samaritan (HBTBS-1020, 7″ single) Kun bändi tai tässä tapauksessa oikeammin bändit ovat jo lähtökohtaisesti keskivertoa omavaraisempia, lienee sangen odotettua, että näinä DIY-aikoina kyseiset orkesterit muodostava seurakunta hoitaa ilman ulkopuolista apua myös levyjulkaisunsa. Ihailtavaa ryhdikkyyttä osoittavat 1980-luvun alkuvuosilta lähtien yhtä pitäneen Puurtinen-Kuloniemi -artistipariskunnan LUE LISÄÄ

Levyarvio: Jimmy Johnson – Every Day Of Your Life

JIMMY JOHNSON – Every Day Of Your Life (Delmark DE-861) Viime vuoden marraskuussa 91 vuotta täyttänyt Jimmy Johnson on varmasti yksi pitkäikäisimpiä esiintyviä bluesartisteja koskaan. Tällä hetkellä ainakin ihan kärkipäässä. Keikka-aktiivisuudestaan huolimatta häneltä ei ole tainnut uusia studioäänitteitä 2000-luvulla paljon tulla. Edellinen, jonka tunnen on veljensä Sylin kanssa syntynyt ”Two Johnsons Are Better Than One” LUE LISÄÄ

Levyarvio: Big Jon Atkinson – Back Down South

13 helmikuun, 202118 helmikuun, 2025 bluesnews.fi

BIG JON ATKINSON – Back Down South (Bluebeat 106) Jon Atkinson on niin nuori että hirvittää – ja soittaa niin vanhaa musiikkia että hirvittää vielä enemmän. Siis siksi, että soittaa sitä niin helevetin hyvin ja tunteella! Usein levyn aloitukseksi valitaan ”paras” kappale kuin syötiksi. Usein ensimmäisen esityksen soundit ovatkin heti olleet lupaus tulevasta nautinnosta, mutta LUE LISÄÄ

Levyarvio: Victor Puertas & The Mellow Tones – Take Me With You…

VICTOR PUERTAS & THE MELLOW TONES – Take Me With You… (omakustanne) Barcelonalaisviisikko luottaa kakkosalbumillaan tuhtiin vintage-soundiin perinteitä kunnioittaen. Voimahahmo Victor laulaa ja puhaltaa huuliharppua saaden tukea kahdelta kitaristilta Oscar Rababan ja Johnny Bigstone, kompin kulkiessa Oriol Fontanalasin ja Reginald Vilardellin tahdittamina. Settiin on otettu kaksi omaa sävellystä Take Me With You ja Suitcase Boogie. LUE LISÄÄ

Levyarvio: Moonshine Society – Sweet Thing

MOONSHINE SOCIETY – Sweet Thing (omakustanne) Eräänä päivänä kun katselin mitä Spotify minulle suosittelee, oli joukossa täysin tuntematon Moonshine Society. Aivan outo nimi, mutta avoimin mielin lähdin heidän musiikkiaan kuuntelemaan. Aloitusraidan puolivälin paikkeilla huomasin jo pitäväni bändin tekemästä musiikista. Sen verran mielenkiintoisesta ryhmästä oli kyse, että levy piti lähteä hankkimaan. The Joe Poppen Bandin sekä LUE LISÄÄ

Levyarvio: The James Hunter Six – Nick Of Time

THE JAMES HUNTER SIX – Nick Of Time (Daptone DAP-061) Ei pidä ymmärtää väärin. Lukeudun James Hunter -musiikin addikteihin ja mitä artistin uusien äänitteiden tekoon tulee, olisin jo vuosikymmeniä sitten parantumattomaksi äityneen riippuvuuteni johdosta valmis antamaan hänelle joskus anteeksi pienet harkitsemattomammatkin suunnanhakuyritykset. Koska kuitenkaan minkäänlaisen muutoksen Hunter ei vaikuta edes haluavan levyillään kuuluvan, voisiko joku LUE LISÄÄ

Levyarvio: Hitto – Aina Mielessä

HITTO – Aina Mielessä (Hiki-levyt HIRBCD02) Kotkalainen Hitto-orkesteri lataa ilmoille levyllisen omintakeista suomeksi laulettua bluesin katkuista musiikkia. Materiaali on sataprosenttisesti bändin jäsenten omaa tuotantoa, suurimmalta osaltaan Martti Tieahon kynästä lähtöisin. Laulun lisäksi huuliharppua ja kitaraa soittavan Tieahon muassa bändissä vaikuttavat kitaristi Risto Ahola, rumpali Markku Jämsen ja basisti Mikko Bly. Kotkan poikii ilman siipii kaikki LUE LISÄÄ

Levyarvio: Pääesiintyjät – Lättähatun Paluu

PÄÄESIINTYJÄT – Lättähatun Paluu (Bluelight BLR 33203 2) Onko siitä todella jo lähes kolme ympäripyöreää vuosikymmentä, kun Francine-yhtyeen syrjähyppykokoonpano kohahdutti viimeksi valtakuntamme musiikkieliittiä tehoradiosoittoon hetkeksi kirineellä suomenkielisellä poppabillyllään? Kuten tuolloin 1990-luvun alussa, myös nyt Pääesiintyjien olemassaolon taustalla on varsinaisen emoyhtyeen ilmoitus vetäytyä eläkkeelle. Jääköön nähtäväksi, ovatko pelottelut tälläkin kertaa vain tilapäisluontoisia. Alkuperäisistä lahtelaislättähatuista ovat vuoden LUE LISÄÄ

Levyarvio: The Million Dollar Tones – I’m In Love Again

THE MILLION DOLLAR TONES – I’m In Love Again / Sweet Talkin’ Mama (Bluelight BLR 45147 2, CD-single) Maan aikaansaavimman New Orleans -perusteisen rhythm’n’blues-orkesterin tarjoamat kyydit alkavat vähitellen saavuttaa sellaisia keskinopeuksia, että näinköhän olisi jo syytä heittää jääpaloja miljonäärien hattuihin? Ei sentään aivan vielä. Seuraavaa albumiaan ilmeisen tohinalla valmisteleva seitsenpäinen sonnilauma vinkkaa tulevista kujeistaan tanakalla LUE LISÄÄ

Levyarvio: Hollywood Fats Band – Blues By The Pound, Volume 1

HOLLYWOOD FATS BAND – Blues By The Pound, Volume 1 (Topcat 1192) Kyllä elämä on ihanaa. Omalta kohdaltani se tässä tapauksessa liittyy kyseiseen Hollywood Fatsin ”uuden” levyn ilmestymiseen. Vaikka Michael Mannin a.k.a. Hollywood Fatsin kuolemasta on jo reilut 30 vuotta niin jostain näitä koti- tms. liveäänityksiä yhä iloksemme löytyy. Albumi on kooste kolmesta eri keikasta LUE LISÄÄ

Levyarvio: Eero ja Jussi & The Boys – Numero 1 & 2 & Singlet 1964–1969

EERO JA JUSSI & THE BOYS – Numero 1 & 2 & Singlet 1964–1969 (Svart SRE345CD, 2-CD) Yksi BN-numero ei rehellisesti sanoen riittäisi Suomi-rockin korkeakoulun tuotannon läpikollaukseen edes 1960-luvun äänitteiden osalta. Todettakoon siis referoiden, että tässä ne nyt kaikki ovat – kera Jussi Raittisen ja Raimo Öystilän laatiman 30-sivuisen oheisvihkosen kappalekohtaisine taustakertomuksineen. Kotimaisen musiikkiteollisuuden ensimmäinen LUE LISÄÄ

Levyarvio: Jeremiah Johnson – Heavens To Betsy

JEREMIAH JOHNSON – Heavens To Betsy (Ruf RUF 1277) Jeremiah Johnson on Sydney Pollackin ohjaama, Robert Redfordin tähdittämä vuonna 1972 ilmestynyt elokuva. Eikä varmaan ole yllätys kenellekään, että samana vuonna syntynyt Jeremiah Johnson on saanut nimensä ko. elokuvan mukaan. Kahdesta muusta Blues Caravan -artistista Johnson poikkeaa siten, että ”Heavens To Betsy” on hänen toinen Ruf-julkaisunsa. LUE LISÄÄ

Levyarvio: Ryan Perry – High Risk, Low Reward

RYAN PERRY – High Risk, Low Reward (Ruf RUF 1278) Tuore Ruf-kiinnitys Ryan Perry on varsin mielenkiintoinen tapaus. Vuonna 2007 hän perusti Homemade Jamz Blues Bandin sisarustensa Kylen ja Tayan kanssa. Bändi on julkaissut neljä albumia ja nyt oli Ryanin aika lähteä soolouralle. Sain ensikosketukseni Perryn tekemisiin Mike Ziton Chuck Berry -tribuutin kautta. Ansiokkaasti I LUE LISÄÄ

Levyarvio: Whitney Shay – Stand Up!

WHITNEY SHAY – Stand Up! (Ruf RUF 1279) ”Stand Up!” on Whitney Shayn ensimmäinen Ruf Records -julkaisu. Aiemmin häneltä on ilmestyneet levyt ”Soul Tonic” sekä ”A Woman Rules The World”. Tuore albumi tarjoilee reipasta rytmibluesia varsin modernilla otteella. Levyn on tuottanut Mark Kazanoff, ja sessioissa on ollut tuttuja nimiä, kuten kitaristi Laura Chavez, rumpali Brannen LUE LISÄÄ

Levyarvio: Emilia Sisco & Cold Diamond & Mink – Don’t Believe You Like That

13 helmikuun, 202126 helmikuun, 2025 bluesnews.fi

EMILIA SISCO AND COLD DIAMOND & MINK – Don’t Believe You Like That / Don’t Believe You Like That (instr.) (Timmion TR 717, 7″ single) Timmion-hautomon uumenista jälleen esiin kaivautunut talon orkesteri Cold Diamond & Mink on saanut viimeisimmälle vinyylipuristeelleen kiehtovan naisvieraan. Risut ja männynkävyt tieltään viime aikojen suvereeneilla näytöillään raivannut Emilia Sisco on opittu LUE LISÄÄ

Levyarvio: Marjo Leinonen & PubliCans – No More Crying

MARJO LEINONEN & PUBLICANS – No More Crying / Treat Yourself Right (Ronet RONET004, 7″ single) Marjo Leinosella tuntuu poveria ja projekteja piisaavan. Vastikään Balls-leidi on ennättänyt käyttää studiossa sekä kevään aikana kakkos-albuminsa ”Vanha Schäferi” julkaisevaa Viranomaiset-yhtyettään että englanninkieliseen materiaaliin keskittynyttä PubliCansia. Kitaristi Petri Kauton mollisointupohjaan säveltämä No More Crying samoilee tyylikkäästi 60-luvun alkuvuosien r&b-tunnelmissa, LUE LISÄÄ

Levyarvio: Teddy & The Tigers – Honey Don’t

TEDDY & THE TIGERS – Honey Don’t / Money Honey / Long Long Ponytail (Talsti EDEP2015, 7″ EP) Ennen- ja jälkeennäkemättömän rockabilly-buumin maassamme Suosikin myötäavustuksella käyntiin karjaissut keravalaistrio eli uransa kuuminta kesää vuonna 1978. Erityisen tehokkaaksi päiväksi yhtyeelle muodostui Lahden Microvox-studioilla vietetty 6. heinäkuuta 1978. Tuolloin se äänitti osan kappaleista huippulukemia myyneelle kakkosalbumilleen ”Burn It LUE LISÄÄ

Levyarvio: Toronzo Cannon – The Preacher, The Politician Or The Pimp

13 helmikuun, 202119 helmikuun, 2025 bluesnews.fi

TORONZO CANNON – The Preacher, The Politician Or The Pimp (Alligator ALCD 4995) Toronzo Cannonin (s. 1968) ura on kestänyt vain reilun vuosikymmenen. Se on ollut kuitenkin todella nousujohteinen. Laadukkaiden Delmark- ja Alligator-julkaisujensa myötä chicagolaiskitaristi on kivunnut kohti ”Tuulisen kaupungin” blueseliittiä. Modernin sähköisen kitarabluesin lähettilään vahvuudet lepäävät erityisesti oivaltavassa biisintekotaidossa, jossa arkipäivän realismia kohdataan usein LUE LISÄÄ

Levyarvio: Dana Gillespie – Under My Bed

DANA GILLESPIE – Under My Bed (Ace CDCHD 1558) 70 vuotta täynnä ja sama luku toistuu myös Dana Gillespien listassa hänen levytyksistään, jos kaikki roolitukset lasketaan mukaan. Danaa on viime vuosikymmeninä pidetty yhtenä brittibluesin kuningattarista, ja hän onkin vakituinen esiintyjä erilaisissa bluesloungeissa ja -risteilyillä. Dana on tehnyt joukon mainioita blueslevytyksiä, jossa on ronkittu aika usein LUE LISÄÄ

Levyarvio: Rhiannon Giddens – There Is No Other

RHIANNON GIDDENS WITH FRANCESCO TURRISI – There Is No Other (Nonesuch 075597924716) Tämäkin levyarvio tulee vähän myöhässä, sillä vuoden 2019 satoahan se on. Maltillista levytystahtia – edellinen albumi ilmestyi jo pari vuotta aiemmin – pitävä Giddens ei ole tähän mennessä tuottanut pettymystä eikä totta vie tuota nytkään. Giddensin musiikki siirtyy aina vain kauemmaksi valtavirrasta (tämähän LUE LISÄÄ

Levyarvio: Janiva Magness – Change In The Weather

13 helmikuun, 202122 helmikuun, 2025 bluesnews.fi

JANIVA MAGNESS – Change In The Weather (Blue Élan BER1198) Olin viime kesänä Hartwall Areenalla John Fogertyä kuuntelemassa, ja onkin mielenkiintoista saada arvioitavaksi levyllinen Fogertyn kappaleita ja vielä naisvokalistin tulkitsemana. On aika hurja veto Janiva Magnessilta lähteä versioimaan Fogertyä, mutta ei missään mielessä huono. Idea ei suinkaan ole syntynyt yhdessä yössä, sillä Magness on ollut LUE LISÄÄ

Levyarvio: James Harman – Liquor Parking

JAMES HARMAN – Liquor Parking (BigTone 88219) Kalifornian laulaja ja harpisti James Harman pääsi yllättämään allekirjoittaneen täysin tällä uusimmalla ”Liquor Parking” -levyllään. Yllätys johtui siitä, että West Coast -tyylisuunnan edustajana tunnettu Harman on vaihtanut moodia ja tehnyt hienon 50-luvun Chicago-levyn, joka nojaa kitara-harppu-piano -trion ympärille tehtyyn kokonaisuuteen. Levyllä soitannosta vastaavat kovan luokan bluusikot: James Harman LUE LISÄÄ

Levyarvio: Zac Harmon – Mississippi BarBQ

ZAC HARMON – Mississippi BarBQ (Catfood CFR-028) William Zach “Zac” Harmon on Jacksonista, Mississipistä kotoisin oleva muusikko. Harvaan studiossa viihtyvän herran levytysura käynnistyi 2002 ja tätä äänitettä aiemmin häneltä on ilmestynyt vain kuusi albumia, joista viimeisin ”Right Man, Right Now” on vuodelta 2015. Harmon on allekirjoittaneelle entuudestaan tuntematon kaveri ja hänen ainoa Blues Newsissa arvioitu LUE LISÄÄ

Levyarvio: Instrumental

eri esittäjiä – Instrumental (BigTone #) Suht nuori ja vahvasti bluesin suuntaan kääntynyt levymerkki Bigtone on tuonut viimeaikoina monta hienoa julkaisua markkinoille. Tämä ”Instrumental” on niistä hyvä esimerkki. Bigtonen perustaja, kitaristi ja huuliharpisti ”Big” Jon Atkinson hoitaa musisoinnit levyllä studiomuusikoidensa (Troy Sandow, Danny Michel, Malachi Johnson, Kedar Roy sekä Marty Dodson) kanssa. Studiossa hänellä oli LUE LISÄÄ

Levyarvio: Big Jon Atkinson – Raw Blues

13 helmikuun, 202118 helmikuun, 2025 bluesnews.fi

”BIG” JON ATKINSON – Raw Blues (BigTone CDBJA1) Kuinka voi olla selitettävissä tai ainakaan anteeksiannettavissa, ettei Big Jon Atkinsonin tähän mennessä ilmestyneistä kolmesta pitkäsoitosta ainutkaan ole saanut palstatilaa BN:ssä? Vuonna 1988 syntyneen kitaristi-laulajan kaksi esikoiskiekkoa Bluebeat Music -yhtiöllä johdattivat floridalaisnuorukaisen kiihkeiden arviokehujen saattelemana Bob Corritoren isällisessä käsikynkässä Delta Groove -merkille ja albumin ”House Party At LUE LISÄÄ

Levyarvio: Vivian Vance Kelly – Chicago, Here I Come

VIVIAN VANCE KELLY – Chicago, Here I Come (Wolf 120.840) Vivian Vance Kelly (s. 1972) on Chicagon bluesympyröissä maineensa luoneen kitaristi-laulaja Vance Kellyn tytär. Isä-Kelly ja hänen tiukka keikkayhtyeensä Backstreet Blues Band vastaavat myös tämän kiekon taustasoitannasta. Vielä kun huomioi Vivianin omaavan laulajana gospel-taustaa ja olevan varsin omavarainen sävellystensä suhteen, voidaan lähtökohtia cd:lle pitää vähintäänkin LUE LISÄÄ

Levyarvio: Jimmie Vaughan – Baby, Please Come Home

JIMMIE VAUGHAN – Baby, Please Come Home (The Last Music Co. LMLP213/LMCD213) Vaikkei Jimmie Vaughan olekaan koskaan ollut vokalistina genrensä sulosointuisimpia satakieliä, on Teksasin palvotuimpiin nykypäivän kitaristeihin lukeutuvan artistin otteet myös laulajana saaneet iän myötä lisää ilmeikkyyttä. Studiossa kaiken siis pitäisi yhä olla kunnossa, vaan onko täysin sittenkään? Trendivapaata, omista mielihaluistaan kumpuavaa musiikkia austinilaissankari on LUE LISÄÄ

Levyarvio: Dave Lindholm esittää – Kynä & Kumppanit – Live

DAVE LINDHOLM ESITTÄÄ – Kynä & Kumppanit – Live (Turenki Turenki-LP-14200-83) Dave Lindholm taitaa pitää Suomen epävirallista ykköspaikkaa livejulkaisujen määrässä. ”Kynä & Kumppanit – Live” on muistaakseni herran viides elävää musiikkia sisältävä levy. Kappaleet on taltioitu neljältä eri keikalta bändin 2018 syksyllä tekemältä kiertueelta, eli äänitykset on tehty ennen studiolevyn julkaisua. Levyarvion olisin voinut kirjoittaa LUE LISÄÄ

Levyarvio: Serko’s Circuit – Live At Your Living Room 2nd Set

13 helmikuun, 202126 helmikuun, 2025 bluesnews.fi

SERKO’S CIRCUIT – Live At Your Living Room 2nd Set (Riffids RCD-02) Blueshuuliharpisti ja -laulaja Serko Nieminen julkaisi esikoisalbuminsa vuonna 2018 ja viime vuoden jälkipuoliskolla ilmestyi jatko-osa samalla konseptilla. Eli levylautaselta tullaan kuuntelijoiden olohuoneeseen suoralla studio-otolla ilman mitään kikkailua. Edellinen julkaisu koostui pelkästään lainakappaleista, mutta nyt on kolme kahdestatoista esityksestä Serkon omaa käsialaa. Taustamuusikoista yksi LUE LISÄÄ

Levyarvio: Traveling Jones – Light On Me

13 helmikuun, 202126 helmikuun, 2025 bluesnews.fi

TRAVELING JONES – Light On Me (omakustanne) Traveling Jonesin 2018 julkaistu minialbumi on saanut jatkoa kolmen biisin maxisinglen muodossa. Ensimmäinen kappaleista, vankan kitarariffin omaava Rosaleigh saa tuekseen Pekka Qvistin urut. En voi varmuudella sanoa, onko hän Jukka Gustavsonia ja/tai Gregg Allmania kuunnellut ja jos, niin kuinka paljon, mutta ainakin ensin mainitun vaikutteet kuuluvat hyvin selvästi. LUE LISÄÄ

Levyarvio: Honey Aaltonen – 6 X 10

HONEY AALTONEN – 6 X 10 (Isko/Bluelight 922020, 10″ LP) Uskoako tuota. Toimittaja, levykauppias, muusikko ja (mediatiedotteiden mukaan myös) mielipidevaikuttaja (!) Honey Aaltonen väittää visusti täyttävänsä jälleen pyöreitä, mutta eihän herran neliviitostenkaan juhlimisesta (tuolloin uunituoreen 45-kierroksisen vinyylisinglen tahdittamana) ole voinut vierähtää muutamaa vuotta enempää. Ehkä hän päin vastoin nuortuu, ovathan tällä hippojen kunniaksi tehdyllä kymppituumaisella LUE LISÄÄ

Levyarvio: The Doltones – Stormrider

THE DOLTONES – Stormrider (Double Crown DCCD82) Vaikkei pääkaupunkiseudulta tulevan The Doltonesin taival rautalanka- ja surfaallokoissa vielä erityisen pitkä olekaan, on nyt toisen albuminsa julkaiseva yhtye jäsenistöltään genrensä kokeneempaa koulukuntaa. Sen juurilta löytyvät mm. kokoonpanot The Charades, The Chameleons, The Shanons, The Shockwave! ja The Scavengers. Kitaristien Hannu Könösen ja Marko Rahikaisen, basisti Jukka Väisäsen LUE LISÄÄ

Levyarvio: Vaeltava Vitsaus – II

VAELTAVA VITSAUS – II (Turenki Turenki-LP-14200-87) Toisella pitkäsoitollaan Marko Haaviston nykykokoonpano venyttää honkytonkahtavaa ilmaisuaan entistä laveammalle sektorille, mutta kasvu nykyisiin mittoihin ei ole tapahtunut lainkaan holtittomasti. Lahtelaisyhtyeen pelinjako solistinsa päätöikseen luotsaaman Poutahaukkojen kuten myös Kaarlo Viikatteen, Antti Vuorenmaan tai Kynä & Kumppanit -bändin kanssa tehtyjen levytysten kesken on siis yhä selvä. Vaeltavan Vitsauksen oma paikka LUE LISÄÄ

Levyarvio: 50 Years of Como Mississippi Blues

eri esittäjiä – 50 Years Of Como Mississippi Blues (Wolf CD 120.201) Vähäväkinen paikkakunta nimeltä Como sijaitsee näköjään Mississippin osavaltion pohjoisosassa noin 80 km:n päässä Tennesseen Memphisin keskustasta. Sielläpäin on vuosien mittaan kehittynyt ja kukoistanut runsaasti afrikkalaisia vaikutteita sisältävä ylänköseutujen hill country blues, minkä tyypillisiä piirteitä ovat vanhakantaisuus, kertautuvuus ja pienimuotoisuus. Suuntauksen tunnetuimpia edustajia ovat LUE LISÄÄ

Levyarvio: John Lee Hooker – Black Night In Falling / Muddy Waters & Friends – Goin’ Way Back

JOHN LEE HOOKER – Black Night In Falling – Live At The Rising Sun Celebrity Jazz Club (Justin Time JAM 9166-1) MUDDY WATERS & FRIENDS – Goin’ Way Back (Justin Time JAM 9130-1) Tuskinpa lehtemme lukijoille tarvitsee esitellä sen enempää John Lee Hookeria kuin Muddy Watersiakaan. Sekä Muddy että Hooker kuuluvat siihen bluesin historian korkeimpaan LUE LISÄÄ

Levyarvio: Fried Okra – Doing It Right

12 helmikuun, 202119 helmikuun, 2025 bluesnews.fi

FRIED OKRA – Doing It Right (OKRA06CD, omakustanne) Fried Okran uusi albumi on ajanut allekirjoittaneen hyvinkin hämmentyneeseen mielentilaan. Syy moiseen on yksinkertainen, yhtye julkaisi blueslevyn sijaan rocklevyn. Toki bluesia ja siihen suuntaan pyrkivää toimintaa on edelleen mukana, mutta se on jäänyt selkeästi vähemmistöön. Yhtye on myös omaksunut tarinankerrontatyylin, joka tuo helposti mieleen sellaisia nimiä kuin LUE LISÄÄ

Levyarvio: Henry Gray & Bob Corritore – Sessions, Vol. 2: Cold Chills

HENRY GRAY & BOB CORRITORE – Sessions, Vol. 2: Cold Chills (Southwest Musical Arts Foundation SWMAF 17) Legendaarinen bluespianisti Henry Gray ja Bob Corritore ystävystyivät ja aloittivat yhteisen soittotaipaleen missäpä muualla kuin edellä mainitulla Rhythm Room -klubilla vuonna 1996. “Sessions Vol. 2” -otsikoinnin taustajuonteena on viisi vuotta sitten Delta Groove -merkillä julkaistu “Vol. 1 – LUE LISÄÄ

Levyarvio: Dave Riley & Bob Corritore – Travelin’ The Dirt Road

DAVE RILEY & BOB CORRITORE – Travelin’ The Dirt Road (Southwest Musical Arts Foundation SWMAF 15) “Original Album + Unreleased Tracks” lukee tämän cd:n etukannessa. Levy onkin kahdella lisäraidalla täydennetty uusiopainos Blue Witch -levymerkillä vuonna 2007 ilmestyneestä samannimisestä julkaisusta. Ne, joilla on alkuperäislevy, saavat kuultavakseen noin seitsemän minuuttia lisää Dave Rileyn ja Bob Corritoren mallikasta LUE LISÄÄ

Levyarvio: Kid Ramos & Bob Corritore – Phoenix Blues Sessions

KID RAMOS & BOB CORRITORE – Phoenix Blues Sessions (Southwest Musical Arts Foundation SWMAF 16) Kolmas Southwest Musical Arts Foundationin tänä vuonna julkaisema Bob Corritore -kooste on tämä 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun tallenteista koostuva tuote. Sen rungon muodostaa 2012 ilmestynyt samanniminen pienipainoksinen levy, joka toteutettiin varainkeräystarkoituksissa tuolloin syöpään sairastuneen Kid Ramosin hoitoihin ja kuntoutukseen. LUE LISÄÄ

Levyarvio: Samantha Martin & Delta Sugar – The Reckless One

SAMANTHA MARTIN & DELTA SUGAR – The Reckless One (Gypsy Soul GSR013CD) Uusi tuttavuus, mutta varsin mielenkiintoinen sellainen, on Kanadasta kotoisin oleva Samantha Martin & Delta Sugar. Kansikuvassa on hajuvesipulloa muistuttava käsikranaatti (tai ehkä se onkin käsikranaattia muistuttava hajuvesipullo). Kun katsoo kappalelistausta, josta löytyy sellaisia sävellyksiä kuin Love Is All Around, Loving You Is Easy LUE LISÄÄ

Levyarvio: Johnny Iguana – Johnny Iguana’s Chicago Spectacular!

JOHNNY IGUANA – Johnny Iguana’s Chicago Spectacular! (Delmark DE 864) Pianisti Johnny Iguana on niittänyt näkyvyyttä säestäjänä lukemattomien merkittävien Chicagon bluesstarojen taustajoukoissa. Tämä on hänen ensimmäinen soololevynsä, jonka ilmestymistä olin odottanut aika tavalla nähtyäni etukäteistiedotteissa solisteina olevan suursuosikkejani kuten Billy Boy Arnold, Lil’ Ed ja John Primer. Saatuani cd:n hyppysiini into ja uteliaisuus kohosivat entisestään, LUE LISÄÄ

Levyarvio: Tiny Legs Tim – Call Us When It’s Over

TINY LEGS TIM – Call Us When It’s Over (Sing My Tittle SMT 20) Koronasta juontaa lopulta jotain hyvääkin, kuten tämä bluesalbumi. Ahkerasti keikkailevaa Tiny Legs Timiä alkoi ottaa päähän keikkailublokki, edes Missy Sippy Blues Club (ks. BN 303) ei tarjonnut hänelle livesoittotilaisuuksia. Aiheesta suivaantuneena Tim kutsui kolme kokenutta ystäväänsä hätiin (Bernd Coene, rummut, Mattias LUE LISÄÄ

Levyarvio: Soul Voices

eri esittäjiä – Soul Voices: 60s Big Ballads (Kent CDKEND 490) New York toimi keskuksena otsikon mukaiselle soulin tyylilajille, johon kuului olennaisena osana vahvaääninen miesvokalisti ison orkesterin kanssa. Ace on valinnut kokoelmalle näytteitä myös Philadelphiasta, Detroitista, Chicagosta ja yllättäen jopa Memphisistä. Länsirannikko on jätetty kokonaan ulkopuolelle. Voi olla, että Ace suunnittelee vastaavaa koostetta sieltä. RCA LUE LISÄÄ

Levyarvio: The Coasters – Rock

THE COASTERS – Rock (Bear Family BCD 17526) ”Eikö The Coasters ole muka maailman paras bändi”, tivasi muuan vanha tuttuni jo 80-luvulla? Ennen hetken tuumimista sain jo vastauksen. ”No totta helvetissä on! Jos sä oot daun, sielunmurheissa tai taloudellisissa ongelmissa, niin paa Coasters soimaan. Murheet haihtuu ja aurinko paistaa! Jos sä heräät pirteänä ja hyväntuulisena, LUE LISÄÄ

Levyarvio: John Lee Hooker – Documenting The Sensation Recordings 1948–52

JOHN LEE HOOKER – Documenting The Sensation Recordings 1948–52 (Ace JLHBox 019, 3-CD) John Lee Hooker aloitti levytysuransa 31-vuotiaana Detroitissa vuonna 1948. Mississippin Clarksdalen lähistöllä syntynyt Hooker sai kitaraoppinsa kasvatti-isältään William Moorelta. Hän esiintyi Memphisin bluesklubeilla 1930-luvulla ja työskenteli tehdastöissä monissa kaupungeissa, kunnes tuli Ford Motor Companyn palvelukseen Detroitiin vuonna 1948. Työn ohella hän keikkaili LUE LISÄÄ

Levyarvio: Dinah Washington – A Rockin’ Good Way – Juke Box Pearls

DINAH WASHINGTON – A Rockin’ Good Way – Juke Box Pearls (Bear Family BCD17520) “The Queen Of The Blues”? Onkohan moinen vähän ylitse lyövä arvonimi? Täkäläisen lehdistön mukaanhan se kuuluu ainoastaan Erja Lyytiselle! Ei vaan, vitsailu sikseen. Jos joku, niin Dinah Washington on aatelisuutensa ansainnut. Tietysti tuo ”blues” hieman särähtää, sillä Washington oli lahjakkuus monella LUE LISÄÄ

Levyarvio: The MES – Garagia Surfaris

THE MES – Garagia Surfaris (Male Escort Service, digijulkaisu) ”Suomalaisen rautalangan uusi aalto”, mitä kummaa nämä Konalan pienteollisuusalueen kellarien uumenista ihmisten ilmoille hiljan rohkaistuneet helsinkiläisnuorukaiset sillä tahtovat sanoa? Ei kai vain kyse olisi pottuilusta meille monelle niin harrasta taiteenlajia kohtaan? The MES -kokoonpano (”Male Escort Service”) ei varmastikaan halua olla tahallaan ilkeä, mutta totta toinen LUE LISÄÄ

Levyarvio: Terho Keskitapio – My Blues Heart

TERHO KESKITAPIO – My Blues Heart (TKPRO-003, digijulkaisu) Osaavaksi jazzkitaristiksi syystäkin leimautunut rovaniemeläinen Terho Keskitapio on julkaissut tällä hetkellä vain suoratoistopalveluissa saatavilla olevan kolmannen soolohengentuotteensa ”My Blues Heart”. EP paljastaa jo otsikossaan tyylirepertuaarin laajentumisen sinisävyisempään mutta yhä tuntuvasti jazz-vivahteiseen suuntaan. Musiikin hän on kirjoittanut levylleen itse. Uutuus esittelee Keskitapion nyt myös ensimmäistä kertaa laulajana. Säestyspuolella LUE LISÄÄ

Levyarvio: Pekka Tiilikainen & Beatmakers – Guitar Town

PEKKA TIILIKAINEN & BEATMAKERS – Guitar Town (Triola JLCD 65) Lauletulla musiikillaan kiitettävän paljon kansallisten radiokanavien soittoaikaa viime aikoina haalinut Pekka Tiilikainen & Beatmakers on yhä sille päälle sattuessaan myös henkeen ja vereen aatteelleen omistautunut instrumentaalikokoonpano, jonka DNA rakentuu ennen kaikkea skandinaavisen ja brittiläisen rautalangan ydinainesosista. Siksi on johdonmukaista, että yhtye on aika ajoin ottanut LUE LISÄÄ

Levyarvio: Huojuva Lato – Viimeiset Vanhat Hyvät Päivät

HUOJUVA LATO – Viimeiset Vanhat Hyvät Päivät (Bluelight BLR 33206 2) Kiitosta poikineen muusikon uransa ohella myös toimittajana ja kirjailijana ansioituneesta joensuulaisesta Suonna Konosesta on kasvanut viime vuosina suomalaisen mielenmaiseman huippumaalari, jonka musiikillisena aluskankaana ovat toimineet ensisijaisesti perinteiset folk- ja kantrisävelet. Vuodesta 2008 saakka olemassa ollut Huojuva Lato -yhtye on tarjonnut aikaansaavalle taiteilijalle vakaarakenteisen työateljeen LUE LISÄÄ

Levyarvio: Jussi Hämäläinen – Inner Sun

JUSSI HÄMÄLÄINEN – Inner Sun (omakustanne) Jussi Hämäläinen on jo aiemmin osoittanut levyillään ja keikoillaan hallitsevansa tyyli- ja tilannetajun loistavasti. ”Inner Sun” on jälleen loistava osoitus noista taidoista. Kitaristina mies on ilmiömäinen ja musiikkityylit vaihtuvat soljuvasti vallalla olevan fiiliksen mukaan. Tietynlaisena studiotekniikan harjoitelmanakin tätä voi pitää, koska taustat tulevat ”koneelta”. Instrumentaalimusiikkiin tuo käy, jonkunhan kuitenkin LUE LISÄÄ

Levyarvio: Rytmi Urbano – Taika

RYTMI URBANO – Taika (omakustanne) Niinkin paljon sudenkuoppia sisältäväksi lajityypiksi ensimmäisellä kotimaisella laulettu juurimusiikki voi olla osaavissa käsissä tekijöilleen todellinen rikkauden sampo. Sellainen se on kiistatta myös Rytmi Urbano -nimen taakse kätkeytyvälle muusikkokollektiiville. Jazz- ja r&b-kentällä jo hyvän aikaa operoinut, tätä nykyä myös Fat Chance -yhtyeessä vaikuttava laulaja Merikukka Kiviharju luotsaa tottunein ottein mittavan työhistorian LUE LISÄÄ

Levyarvio: Rocking Rolling Living Loving Band – Ride Rider Ride

ROCKING ROLLING LIVING LOVING BAND – Ride Rider Ride (RRLL 2020, omakustanne) Kouvolan seudulla vaikuttava Rocking Rolling Living Loving Band vakuuttaa kuulijansa jälleen uudella levyllään. Aiemmilta äänitteiltä tuttu tuhti ja sävykäs etelän rock on saanut osakseen kehuja ja suitsutusta maamme rajojen ulkopuolellakin. Totuttuun tapaan sävellyksistä ja sanoituksista vastaa kitaristi-laulaja Jari Rinne. Treenikämpällä muokkaantuneet sovitukset on LUE LISÄÄ

Levyarvio: Aija Puurtinen & Brooklynin Satu – Lännen Maata

AIJA PUURTINEN & BROOKLYNIN SATU – Lännen Maata (Turenki CD14200-86) ”Lännen Maata” kertoo Suomesta Pohjois-Amerikkaan muuttaneiden siirtolaisten elämästä eri vuosikymmenten ajalta iloineen ja suruineen. Sävellyksistä vastaa Aija Puurtinen ja sanoituksista Perttu Hemminki. Sovitukset ovat levyllä soittavan orkesterin käsialaa. Tuottajina ovat toimineet Aija Puurtinen ja äänityksestä Finnvoxin studiolla vastannut Risto Hemmi. Masterointi on Z-Tradingin Henri Nuorivaaran LUE LISÄÄ

Levyarvio: Emola Hatsina String Band – Hobo Sapiens

EMOLA HATSINA STRING BAND – Hobo Sapiens (Karkia Mistika KARMI-100, LP) Korona-koettelemus on herättänyt maamme muusikoissa kaiken kurjuuden keskellä myös sangen odottamattomia innovatiivisuuden purkauksia. Kielisoitintaiteilijoiden Esa Kuloniemen ja Antero Mentun muodostaman avantgarde-duon Emola Hatsina String Bandin instrumentaalinen ilmaisu on kieltämättä rohkean vaihtoehtoista. Pohjimmiltaan se kuitenkin hengittää puhdasta kansanmusiikillista ilmaa, jota seostavat paitsi Kuloniemen varhaisiin esikuviin LUE LISÄÄ

Levyarvio: Ismo Haavisto – Hard Stompin’ Blues

ISMO HAAVISTO – Hard Stompin’ Blues (Lake Water LWR04) Lahden ylpeys, bluesmies Ismo Haavisto on jälleen valmistanut levyn, mikä hänen kaikki kokoonpanonsa huomioon ottaen on järjestyksessään ainakin kymmenes. Tuote, mikä poikkeusolojen takia on äänitetty kokonaisuudessaan kotioloissa, on kehujen arvoinen. Vaikka mukana ei ole muita muusikoita kuin Haavisto, koosteesta on saatu yllättävän vaihtelevainen ja monipuolinen. Päätösinstrumentaalia LUE LISÄÄ

Levyarvio: Rae Gordon Band – Wrong Kind Of Love

RAE GORDON BAND – Wrong Kind Of Love (omakustanne) Rae Gordon on pärjännyt hyvin mm. bluesviisuissa. Levyjä on alla useampiakin ja ne ovat keränneet ylistystä osakseen. Hurjaääninen Rae (hänen otteissaan on ihan aikuisten oikeasti momenttia) ja hänen kuusimiehinen yhtyeensä ponnistavat Portlandin suunnasta. Se, että kyseessä on näin kokenut ryhmä hämmentää sen takia, että levy on LUE LISÄÄ

Levyarvio: Avey Grouws Band – The Devil May Care

AVEY GROUWS BAND – The Devil May Care (omakustanne) Muutama vuosi sitten Jeni Grouws tapasi Chris Aveyn sekä Bryan Westin bluesjameissa, loppuvuodesta syntyi Avey Grouws -duo. Muutamien keikkojen jälkeen West pyydettiin mukaan kuvioihin ja bändi alkoi hahmottua lopulliseen muotoonsa. Avey Grouws Bandin muodostavat nykyään laulaja Jeni Grouws, kitaristi Chris Avey, rumpali Bryan West sekä basisti LUE LISÄÄ

Levyarvio: Warren Storm – Taking The World By Storm

WARREN STORM – Taking The World By Storm (APO CAPO 2026) Liekö swamp pop -sukujen elintavoissa sittenkin jotain erityisen terveellistä, sillä suhteutettuna muiden Pohjois-Amerikan musiikinlajien edustajiin juuri eteläisen Louisianan seudun pioneeriartisteista huomattava osa tuntuu olevan edelleen sangen vetreässä ja peräti levytyskelpoisessa iskussa vielä yli kasikymppisinä. Eräs heistä on Abbevillen kaupungissa 1937 syntynyt Warren Schexnider, jonka LUE LISÄÄ

Levyarvio: Sugar Blue – Colors

SUGAR BLUE – Colors (Beeble Music BB805) The Rolling Stonesinkin kanssa yhteistyötä tehnyt Sugar Blue on työstänyt ”Colors”-levyään studioissa neljällä eri mantereella. Äänityksiä on tehty Chicagossa, Milanossa, Shanghaissa ja Johannesburgissa. Kultakin paikkakunnalta on ammennettu mukaan paikallisia sävyjä vähintäänkin sessioihin osallistuvien muusikkojen muodossa. Kaikilla kappaleilla mukana ovat kitaristi Rico McFarland (James Cotton, Lucky Peterson, Albert King) LUE LISÄÄ

Levyarvio: John Primer & Bob Corritore – The Gypsy Woman Told Me

JOHN PRIMER & BOB CORRITORE – The Gypsy Woman Told Me (VizzTone/SWMAF 14) Kaksi eri-ikäistä bluesmuusikkoa onnistuu jo kolmannen kerran tekemään albumin, jossa kaikki osuu kohdilleen. Kitaristi ja laulaja John Primer on Chicago-bluesin harvoja jäljellä olevia alkuperäisiä soihdunkantajia. Huuliharpisti Bob Corritore on käynyt samaa oppikoulua mutta pari luokkaa nuorempana. Tällä levyllä ei taaskaan kikkailla vaan LUE LISÄÄ

Levyarvio: King Solomon Hicks – Harlem

KING SOLOMON HICKS – Harlem (Provogue 819873018506) Ranskalainen Soul Bag -lehti listasi kesänumerossaan (#239) kaksikymmentä nuorta tai nuorehkoa lahjakasta bluesmuusikkoa. Tästä luettelosta löytyvät mm. Christone ”Kingfish” Ingram, Valerie June, Selwyn Birchwood, Marquise Knox, Leyla McCalla, Rhiannon Giddens, Lindsay Beaver, Gary Clark Jr, Tasha Taylor sekä newyorkilainen 25-vuotias King Solomon Hicks. Hicks on kotoisin Harlemista. Hänen LUE LISÄÄ

Levyarvio: The Nighthawks – Tryin’ To Get To You

THE NIGHTHAWKS – Tryin’ To Get To You (EllerSoul ER20202) Yksi pitkäikäisimmistä bluesbändistä lienee varmaan 30 levyä julkaissut The Nighthawks. Heidän edellinen julkaisunsa ”All You Gotta Do” taisi ilmestyä edellisellä presidenttikaudella ja muistaakseni viimeisestä Blues Newsissa arvioidusta levystäkin on vierähtänyt jo tovi. Keväällä julkaistu levy jäi sattuneesta syystä maan rajalle, mutta sillä ei suurempaa merkitystä LUE LISÄÄ

Levyarvio: Don Bryant – You Make Me Feel

12 helmikuun, 202118 helmikuun, 2025 bluesnews.fi

DON BRYANT – You Make Me Feel (Fat Possum FP1747-2) Don Bryantin 60 vuotta kestäneen uran aikana häneltä on julkaistu vain kolme albumia. Siihen on selkeät syynsä. Hi-merkille tehdyt 60-luvun puolivälin singlet eivät menestyneet ja jäivät näin ilman albumijulkaisua. Vuonna -69 Willie Mitchell tuotti ”Precious Soul” -pitkäsoiton, joka sisälsi pelkästään lainamateriaalia. Tämän jälkeen Bryant siirtyi LUE LISÄÄ

Levyarvio: Lockdown Sessions

eri esittäjiä – Lockdown Sessions: An International Down Home Blues Revue (Crosscut CCD 11112) Kevät-kesäkauden uutuus, jonka toivoisi päätyvän mahdollisimman moneen blueskotiin: Tupla-cd:lle koottiin pikahälytyksellä yli 30 osallistuvan muusikon voimin 25 kappaletta korona-covid-19 -pandemian seurauksena työtilaisuuksiaan menettäneiden bluesartistien tukemiseksi. Levymyynnistä kertyvät tulot suunnataan lyhentämättöminä itse muusikoille. Suuri osa kappaleista on tuoreita sävellyksiä, jotka heijastelevat lyriikoiltaan LUE LISÄÄ

Levyarvio: Chester Diamonds – Riflebird Boogie

CHESTER DIAMONDS – Riflebird Boogie / Dead Apple Trees (Diamond Stomp STOMP001, 7″ single) Syvä huokauksen ääni kaikui asunnossamme asetellessani tämän helsinkiläisyhtyeen omakustannesinglen ensi kertaa levysoittimeen ja Riflebird Boogien ääriminimalististen, hitaahkojen bluesriffien ottaessa ilmatilan komentoonsa kuin ”Läjä” Äijälän luotsaama The Sultans konsanaan. Mutta kuulostaapa näillä veijareilla olevan omaa sanottavaakin. Brutaalin boogien soidessa kuulijaa kehotetaan ottamaan LUE LISÄÄ

Levyarvio: Roy & The Echo Kings – Where Did It Went Wrong

ROY & THE ECHO KINGS – Where Did It Went Wrong / Real Gone Cutie / Mean And Evil / Back Off Woman (Records Freight RFEP103, 7″ EP) Suomalais-hollantilainen rockabilly-kvartetti sai alkunsa sattuman oikusta, kun Mike Bell & The Belltones -yhtyeen laulaja-rytmikitaristi Miikka Siira ja soolokitaristi Timo Kalijärvi tulivat tutustuneiksi maailmanmatkoillaan aiemmin mm. The Watch LUE LISÄÄ

Levyarvio: SaraLee – Love Is Good

SARALEE – Love Is Good / The Living Dead (Rhythm Bomb RBR 45-39, 7″ single) Kaksi kehuttua rhythm’n’blues-pohjaista pitkäsoittoa Rhythm Bomb Recordsin kirjoilla tehnyt suomalaisjoukkio jatkaa kiinnitystään saksalais-englantilaisyhtiöllä jalostamalla uusimmalle neliviitoselleen tyylinsä selvästi aiempaa garagebluesrokahtavammaksi. Harkittu linjantarkistus toimii ainakin singleformaatissa mitä viehättävimmin. Jos ryhmän varhaisemman tuotannon voi mieltää tukeneen selkärankaansa ennen kaikkea sävellysteknisin tehokeinoin, on LUE LISÄÄ

Levyarvio: The Hip-Shooters – Hey Big City

THE HIP-SHOOTERS – Hey Big City / Beggar With The Blues / Rock’n’Roll Bug / She Feels Like Rockin’ (Sleazy SR 196, 7″ EP) Tomi Leinon isännöimän Suprovox-studion analogiseen vintageäänimaailmaan viehtynyt The Hip-Shooters on ollut viime vuosien piristävämpiä ruiskeita kotimaisella rootsbändikartastolla. Nämä lonkalta ampujat näet tasan tarkkaan tietävät, mihin ovat kutejaan tähtäämässä. Solistina ja rytmikitaristina LUE LISÄÄ

Levyarvio: John Németh – Stronger Than Strong

JOHN NÉMETH – Stronger Than Strong (Nola Blue NB 13V/CDNB013, LP/CD) Idahon Boisessa 70-luvun puolivälissä syntynyttä John Némethiä ei ole suotta palkittu äänitteistään Blues Music Awardilla, ja vielä useampaan otteeseen. Tähän mennessä täydet kymmenen blues- ja soul-pitoista soolopitkäsoittoa tehnyt laulaja ja huuliharpisti on päätynyt jakelemaan musiikkiaan usein pienehköillä indiemerkeillä tai jopa omakustanteina, mikä ei tietenkään LUE LISÄÄ

Levyarvio: Rory Gallagher – Cleveland Calling

RORY GALLAGHER – Cleveland Calling (Chess 0815525) Hyvät Blues Newsin lukijat, ette tälläkään kertaa pääse eroon Rory Gallagherista. Nyt arvioitavana on Record Store Day -julkaisu, WNCR:ssä Clevelandissa 7. elokuuta 1972 nauhoitettu, aiemmin julkaisematon tallenne. Tämä intiimi 45 minuutin, 8 kappaleen akustinen sessio ja haastattelu DJ Carolyn Thomasin kanssa löydettiin pieneltä 7” kelanauhalta. Aikaisemmista Gallagherin RSD-levyistä LUE LISÄÄ

Levyarvio: Barrelhousin’ Around Chicago

eri esittäjiä – Barrelhousin’ Around Chicago: The Legendary George Paulus 1970’s Blues Recordings (JSP 2501, 2-CD) Chicago-bluesin äänitykset ja artistien dokumentointi sai vauhtia 1960-luvun puolivälissä Paul Butterfield Blues Bandin ensilevyn suosion myötä. Delmarkin Bob Koester julkaisi Junior Wellsin ”Hoodoo Man Bluesin”, Sam Charters teki Vanguardille ”Chicago Blues Today” -sarjan ja Pete Welding äänitti artisteja Testament- LUE LISÄÄ

Levyarvio: Buddy Ace & Al ”TNT” Braggs – Buddy Ace Meets Al ”TNT” Braggs

BUDDY ACE / AL ”TNT” BRAGGS – Buddy Ace Meets Al ”TNT” Braggs (Jasmine JASMCD 3167) Duke- ja Peacock-merkkien oikeuden omistaja Universal on julkaissut kiitettävästi yhtiön ykköstähtien Bobby Blandin ja Junior Parkerin materiaalia, mutta laiminlyönyt muiden esiintyjien uusintajulkaisuja. Ymmärtääkseni myös Peacockin gospelmateriaalilla olisi kysyntää, mutta tarjonta on jäänyt bootleg-julkaisujen varaan. Johnny Acen kuolema jouluna ’54 LUE LISÄÄ

Levyarvio: Creek Road Eleven – Creek Running Again

CREEK ROAD ELEVEN – Creek Running Again (CRV 002, omakustanne) Kotimaan southern rock -lähettiläs Creek Road Eleven on vihdoin julkaissut toisen albuminsa. Debyyttikiekosta oli vierähtänyt jokunen vuosi ja olin jo odotellut herrojen seuraavaa siirtoa. Kuunnellessani levyä, huomasin että mukana tulleessa liitteessä herrat olivat lainanneet arviotani: ”Kokonaisuus on tasapainoinen ja se rakentuu monista hienoista sävellyksistä. Periaatteessa LUE LISÄÄ

Levyarvio: Ville Leppänen & Käytetyt Miehet – Pikainen Tusina

VILLE LEPPÄNEN JA KÄYTETYT MIEHET – Pikainen Tusina (Hokahey! HHR2005) Ville Leppänen ja Käytetyt miehet -yhtyeen kahdentoista kappaleen albumi ”Pikainen tusina” on nimetty mukaillen klassikkoelokuvan ”Dirty Dozen” (”Likainen tusina”) nimeä. Leppäsellä on jo pitkään ollut mielessä julkaista suomenkielistä musiikkia kaksikymmentä vuotta sitten ilmestyneen ”Hullu rakkaus” -kiekon jatkeeksi. Ville on pitkän linjan muusikko, joka on kehittänyt LUE LISÄÄ

Levyarvio: Duke Robillard & Friends – Blues Bash!