Levyarvio: Mike Zito & Friends – Rock’n’Roll – A Tribute To Chuck Berry

MIKE ZITO & FRIENDS – Rock’n’Roll – A Tribute To Chuck Berry (Ruf RUF 1209) Levyn nimi kertoo sen, mistä tässä on kyse. Mike Zito on tehnyt tribuuttilevyn kotikaupunkinsa St. Louisin suurelle miehelle, rock’n’rollin pioneerille Chuck Berrylle. Ziton taustalla soittaa hänen bändinsä eli rumpali Matthew Robert Johnson, basisti Terry Dry ja kosketinsoittaja Lewis Stephens. Hommaa LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: The Kokomo Kings – Fooled By The City Lights

THE KOKOMO KINGS – Fooled By The City Lights / I Thought I Was A Patient Man (Rhythm Bomb RBR 45-38, 7″ single) Tanskalais-ruotsalaisen Kokomo Kingsin kolmas albumi ”Fighting Fire With Gasoline” (2019) on jo kerännyt maailmalla siinä määrin viiden tähden arvioita, että levyltä vasta vuoden 2020 puolella lohkaistu sinkku ei taidakaan enää olla ennakkomaistiainen LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Lily Locksmith – I Don’t Need

LILY LOCKSMITH – I Don’t Need / Can’t Believe You Wanna Leave (Enviken 45-12, 7″ single) Järin ahkeraksi studionkuluttajaksi vasta toisen pikkumustansa julkaisevaa Lily Locksmithiä ei tohdi kutsua. BN:ssäkin varovaista suitsutusta poikineen vuoden 2017 Player-sinkun sekä sitä seuranneen vain streamjakelussa olleen joulusinglen jälkeen on ruotsalaislaulajatar muun muassa asetettu ehdolle arvostetun Ameripolitan Music -palkinnon saajaksi ”rockabilly LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Pete Boy Rock’n’Roll Trio – Bang-Bang Up Your Backbone

PETE BOY ROCK’N’ROLL TRIO – Bang-Bang Up Your Backbone / Wild Baby Of Mine (Snowflake PBRS119102, 7″ single) Keskustellaanpa hetki omistautumisesta. Petteri ”Pete Boy” Salmen yli 40-vuotista artistin-uraa kotimaisessa rock’n’roll-scenessä ovat viitoittaneet poikkeuksellisen tunnollisesti Gene Vincentin ja tämän Blue Caps -yhtyeen 50-luvun levytykset. Butterfingers, Virginia Gang, Pete Boy’s Party, T-Bird Gang ja nyt Pete Boy LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Greased Lightning – Rock Like A Crazy

GREASED LIGHTNING – Rock Like A Crazy / Bluejean Sweetheart / Wham Bam Hot Ziggety Zam / Long Tall Ted (Old Country Rock #, 7″ EP) Huoli pois. Pääkaupunkiseutulaisyhtyeiden karismaattisempaan kastiin kuuluvan Greased Lightningin tapauksessa kuulijan ei missään tapauksessa tarvitse varautua kohtaamaan viitettäkään siitä eräästä nimeltä mainitsemattomasta 1970-luvun musikaalipläjäyksestä. Saman aikakauden ”revival-rock’n’rolliin” nämäkin rasvikset silti LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: The Detroit Cobras / Kenny Tudrick – Stay Down / Lightning Byrd

THE DETROIT COBRAS – Stay Down / KENNY TUDRICK – Lightning Byrd (Wild Honey WH-056/Black River BRHR001, 7″ single) 1990-luvun puolivälistä lähtien iäkkäämmän garagerock-koulukunnan asiaa ajanut amerikkalaisyhtye The Detroit Cobras on jaksanut olla aktiivisena erityisesti keikkarintamalla, vaikka soittajavaihdoksia ryhmä onkin kokenut vuosien saatossa järkyttävän määrän. Kiitettävän linjakkaasti detroitilaiset alkuperäisjäsenet Rachel Nagy (laulu) ja Mary Ramirez LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Old Riley & The Water – Biting Through

OLD RILEY & THE WATER – Biting Through (omakustanne) Kitaristi Sean Rileyn johtama New Orleans -kolmikko todentaa vankalla debyytillään sitä, ettei tehdäkseen mainion blueslevyn kannattaisi lähteä merta edemmäs kalaan, tai yrittää suorittaa joitakin merkillisiä temppuja. Seitsemän biisiä tätä touhua on selvästi liian vähän, kun korvat poimivat herkkuja ryhmän maanläheisen eläväiseltä kiekolta. Ainoa cover tulee Howlin’ LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Tip Of The Top & Little Jonny – Depot Street Blues / We Got It Goin’ On!

TIP OF THE TOP – Depot Street Blues (Delta King #) LITTLE JONNY & THE GIANTS – We Got It Goin’ On! (Cornbread 6013) Blueskaverukset laulaja-kitaristi Jon Lawton sekä harpisti Aki Kumar ovat yhteinen tekijä näille kahdelle, jo hyvän aikaa sitten alun perin julkaistuille (ensimmäinen 2009 ja jälkimmäinen 2013) mutta BN:ssä esittelemättä jääneille levyille. Niistä LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Sparky Parker – In The Dark

SPARKY PARKER – In The Dark (SP002, omakustanne) Eric “Sparky” Parker on Texasista kotoisin oleva kitaristilaulaja. Hän perusti Sparky Parker Bandin rumpali Kevin Berryn ja basisti Phil Lockin kanssa. Ryhmä taltioi debyyttijulkaisunsa ”Live In Houston” kotiluolassaan Dan Electro’s Guitar Barissa. Nyt vuorossa on studioalbumi. Kun esikoinen koostui pääasiassa keikkasuosikeista ja standardeista, on uuden levyn kappaleista LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Angstbadan – The Chase

ANGSTBADAN – The Chase (omakustanne, LP) Ruotsalainen Angstbadan on kitaristi-laulaja Filip Karlströmin johtama bluesbändi. Perinteisenä bluestriona aloittanut kokoonpano julkaisi viiden biisin cd-EP:n, tai pitäisikö sanoa minialbumin, ”Introducing Angstbadan Blues Trio” pari vuotta takaperin. Muutamien miehistönvaihdoksien kautta bändi jalostui nykyiseen muotoonsa, jossa Karlströmin lisäksi soittavat basisti Elin Tannerdal, rumpali Johan Kalla sekä kosketinsoittaja Petter Andersson. Ryhmä LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Paul Gabriel – Man Of Many Blues

PAUL GABRIEL – Man Of Many Blues (Smoke Ring #) Ei välty tämäkään lehti Duke Robillardiin liittyvältä musiikilta. Moneskohan Blues News -numero tämä on peräkkäin, jossa on arvioitavana jotakin Robillard-kytköksistä? Tämä tuore julkaisu on Duken tuottama ja hän myös soittaa kitaraa muutamalla raidalla. Paul Gabriel on pitkän linjan kitaristi, laulaja ja lauluntekijä. Hän on soittanut LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Tweed – Love Strong

TWEED – Love Strong (omakustanne) Tämän pumpun solisti Gervis Myles on käynyt pitkän gospelkoulun ja bluesuraa on takana vuosikymmeniä. Gervis toimii myös Idle Minds -nimisen bluespoppoon vokalistina. Eikä nelimiehiseltä säestyskokoonpanolta puutu meriittejä heiltäkään, selvästi tekijät asialla. Levylle osuu muutama oikeinkin makoisa osuma, mutta linja on sen verran hakusessa, ettei kokonaisuus oikein hahmotu. Esimerkiksi ykkösralli My LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Mick Kolassa – Double Standards / 149 Delta Avenue

MICK KOLASSA & FRIENDS – Double Standards (Swingsuit MMK 052018) MICK KOLASSA & THE TAYLOR MADE BLUES BAND – 149 Delta Avenue (Endless Blues MMK 062018) Joskus sitä tulee tehneeksi virhearvioinnin. Muutama kuukausi sitten arvioin toisen näistä levyistä yhdessä muutaman muun kanssa. Arvelin ettei maksa vaivaa tutustua. Onneksi fiksu toimitus ei kyseistä arviota julkaissut, sillä LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: The Mike Duke Project – …Took A While

THE MIKE DUKE PROJECT – …Took A While (Little Village Foundation LVF 1032) Mike Duke on kalifornialainen pitkän linjan laulaja-pianisti, joka on soittanut lähes kaikkien kanssa. Pitkästä urastaan huolimatta ”…Took A While” on hänen debyyttijulkaisunsa. Levyn nimi viittaa tietenkin siihen, että materiaalia on ”työstetty” 40 vuotta. Tuossa ajassa moni bändi olisi tehnyt tusinan verran levyjä, LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: The Seacruisers – The Seacruisers

THE SEACRUISERS – The Seacruisers (Turenki Turenki-LP-14200-89) Helsingin Kontulassa 1970-luvun lopulla alkunsa saanut Freddie & The Seacruisers tajusi teinivuosiensa palon syttyneen uudelleen tälle vuosituhannelle saavuttaessa. Kohtuullisen aktiivisen vajaan kymmenen vuoden keikkaperiodin jälkeen keski-iän villitys hiipui jälleen, mutta alkuperäiskitaristinsa Rolf Blombergin ja -rumpalinsa Mikael Soderlingin käskytyksessä vanhat buumilaiset ovat taas palanneet tositoimiin. Tyylisuuntaansa ryhmä on kuitenkin LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Juurakko – Yhdeksäs Talvi

JUURAKKO – Yhdeksäs Talvi (Inkoon Musiikki IMU-CD 193) ”Yhdeksäs Talvi” on Juurakko-yhtyeen kolmas pitkäsoitto. Levyllä yhdistellään tyylikkäästi suomalaista ja pohjoisamerikkalaista kansanmusiikkia. Kansanperinteestä ammennetaan sanoituksissakin. Viiden nuoren naisen kokoonpano tekee musiikkiaan perinteisillä, kotikutoisen oloisilla soittimilla. Juurakkolaisia ovat: Laura Kaartinen (laulu, matkaharmoni, lyömäsoittimet), Eija Kankaanranta (konserttikantele, 15-kielinen kantele), Kaisa Saarikorpi (laulu, guitalele, banjo, sikarilaatikkokitara, lyömäsoittimet), Minsku Tammela LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Natural Boogie – Live At Mumby

NATURAL BOOGIE – Live At Mumby (omakustanne) Australialainen kitaristi ja laulaja Steven ”Chooky” Keir soitti livekeikan suomalaisen kaverinsa, harpisti Jorma Meriläisen kanssa Mumballup Tavernassa Länsi-Australiassa. Tämä levy on oiva dokumentti kyseisestä tilaisuudesta ja samalla myös hieno näyttö miesten taidoista. Tallenteelta löytyy yksi cover, Rock Me Baby sekä tusinan verran Chookyn kynäilemiä tyylikkäitä blueseja, jotka levyn LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: The Blue Notes – Canned Beat

THE BLUE NOTES – Canned Beat (BLNTS 00002, omakustanne) Seinäjoelta tulevan The Blue Notesin tarina alkoi 1970-luvun lopulla, kun rockabillyn ja rock and rollin villit boomivuodet elivät kukoistustaan. Välillä yhtye piti pitkän tauon, kunnes kymmenisen vuotta sitten rockaamisen halu heräsi uudestaan. Sittemmin ei olla pausseja pidetty ja tämä täyspitkä albumi on porukan ensimmäinen julkaisu. Sekä LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Restless – Love Like A Bullet

RESTLESS – Love Like A Bullet / Get Up Get Out (Bluelight BLR 45143 7, 7″ single) Kitaristi-laulaja Mark Harmanin liidaama rockabillycombo jatkaa yli 40-vuotista savottaansa nykyisin kotimaisen Bluelight Recordsin kirjoilla. Yhtiön vuoden 2020 puolella julkistettavaksi lupailema pitkäsoitto pyrkii lunastamaan bändin ystävien odotukset singlen merkeissä jo ennakkoon, ja vahvasti vaikuttaakin siltä, että brittiherrat ovat nyt LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: B. Cupp Combo – Hot Rod Friday Night

B. CUPP COMBO – Hot Rod Friday Night / Go! Come Back (Goofin’ GRSI 236, 7″ single) Vantaan kotikunnakseen ilmoittava B. Cupp Combo kuuluu maan luottorockabilly-airueisiin, vaikka tällä nimikkeellä tuore neliviitonen onkin vasta ryhmän ensimmäinen laatuaan. Yhtyeen taival käynnistyi B. Cupp & The Fill-upsina vuonna 2003 ja sen levytyksiin lukeutuu mm. Goofin’-pitkäsoitto ”Drums Are For LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Tasavallan Presidentti – Live In Lambertland

TASAVALLAN PRESIDENTIN VUOSIJUHLAA! Loppuvuodesta koettiin sekin ihme, että olin Tasavallan Presidentin joulukuisen juhlan vieraslistalla. Ei, älkää käsittäkö väärin. Sale ei minua kutsunut (vai mikä kanslia ne laput lähettääkään) eikä juhlia pidetty siinä tärkeän näköisessä rakennuksessa Kauppatorin laidalla. Tapahtumapaikka oli minulle läheisempi ja – anteeksi vaan kaikki yltiö-isänmaalliset – merkityksellisempi Tavastia Klubi. Kuten Tasavallan Presidentin juhlissa LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Charlotta Curves & Helge Tallqvist Band – Voodoo Woman

CHARLOTTA CURVES & HELGE TALLQVIST BAND – Voodoo Woman (Q-Records QCD 1014) Helge Tallqvistin viimeisin levyjulkaisu on hänen urallaan neljästoista (sisältäen singlet ja EP:t). Charlotta Curvesille tämä taas on debyytti bluesin parissa. Albumi herättää mielenkiintoa, koska Helge on aikaisemmin tehnyt onnistunutta yhteistyötä usean lahjakkaan kotimaisen naislaulajan kanssa. Curvesilla puolestaan on aiempaa musiikkikokemusta niin säveltäjänä, useammista LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: The Knockers – The Knockers

THE KNOCKERS – The Knockers (Talsti EDCD 2120) Lahden seudulta tullut The Knockers oli aikansa pikkukummajainen. Rockabillyn ja punkin vastakkainasettelun tunteita nostattaneimmassa aikaikkunassa nämä nuoret muusikonalut valitsivat kaikkea muuta kuin muodikkaasti soittotyylikseen rautalangan. Aloittaessaan harjoittelun 70-luvun lopulla soolokitaristi Ilpo Aarnikoivu, rytmikitaristi Tomi Dahlman, basisti Tommi Autio ja rumpali Anssi Erämeri olivat vasta hädin tuskin 15-vuotiaita LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: TörmäilyautotT – Törmäilyautot

TÖRMÄILYAUTOT – Törmäilyautot (Dodge ’Em DER-001) Musiikkihistoriallista taustaa: Olin tullut 55 vuotta sitten tietoiseksi musiikin olemassaolosta ja sen yhä kasvavasta merkityksestä omaan elämääni. Vähän vanhemmalla kaverillani oli rautalankalevyjä, Shadowsia, Soundsia ym. isoja nimiä, jotka hän puolestaan oli lainannut vähän vanhemmalta kaveriltaan. Niitä sitten kuunneltiin ja yritettiin ymmärtää tuota kitaroiden helähtelyä ja rumpujen pauketta. Vaikka kaikki LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Pekka Laine – The Enchanted Guitar Of Pekka Laine

PEKKA LAINE – The Enchanted Guitar Of Pekka Laine (Svart SvartLP0000263/SvartCD0000263) Vuolasta mediahuomiota esikoispitkäsoittonsa ilmestymisen myötä osakseen saanut Pekka Laine on sanavalmiina epelinä ennättänyt jo useissa haastatteluissa kerrata, ketä herraa tästä kaikesta on ollut pohjimmiltaan sekä syyttäminen että kiittäminen: Kun kitaristin nuoruudenvalokuva facebook-seinältä oli kulkeutunut kevään 2020 korvilla Esa Pulliaisen verkkokalvojen ulottuville, oli sooloalbumin kansiaihio LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: El Primitivo – Bigfoot

EL PRIMITIVO – Bigfoot (Talsti Ee-dEE EDLP 2121, 10”) Tietäähän sitä nyt seuraamukset, kun Soundi-lehdessä kirjallista yhteistyötä pitkään tehneen parivaljakon annetaan lyödä ennakkoluulottomat pääkoppansa myös soitannollisissa merkeissä yhteen: palataan tietenkin kivikaudelle, lumimiehen jäljille sekä myyttisiin menninkäis- ja maahismaisemiin. Jokusen vuoden ajan uniikinpuoleista konseptiaan sisään ajaneen El Primitivo -duon toimenkuvaksi kiteytetään tätä nykyä instrumentaalinen garagerock. Esa LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Tommi Laine & The Graveyard Shift – Adventures In Minor

TOMMI LAINE & THE GRAVEYARD SHIFT – Adventures In Minor (Eclipse Music/Tampereen Levyt) Kehveli sentään, miten tieto voi nykypäivänäkin joskus kulkea hitaasti! Reilusti yli vuoden takainen julkaisu sai allekirjoittaneen korvat hörölle vasta Soundi-lehden huomattua taannoin saman asian ja ylistettyä hyvästä syystä laatutuotteen maasta taivaaseen. Juurimusiikin saralla mittavan bändihistorian omaava kitaristi Laine (mm. One O’Clock Humph, LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: The Shubie Brothers – Casual

THE SHUBIE BROTHERS – Casual (Mufarang International MuFaLP0-03/MuFa CD 023) Janne Haavisto on koutsannut instrumentaali-tähdistökentällisensä Shubie Brothersin toisella albumillaan itsevarmaan vireeseen. Hieman vajaan tunnin mittainen 16 kappaleen kimara esittelee huippumuusikon ja -tuottajan säveltuotantoa tekijälleen niin ominaisin keinoin, että levyn otsikosta voi hetken ajan kuvitella löytävänsä tarkoituksellisen ilkikurisen ”understatementin”: kyllähän Shubie-veljesten julkaisu on ainakin hämmästysvaikutukseltaan edeltäjäänsä LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Halibears – Hasta La Twista

HALIBEARS – Hasta La Twista (Muumaa Musiikki MUUMAA001) Useissa juurimusiikin huippukokoonpanoissa vuosien saatossa tutuksi tullutta Raine Kokkista voinee pitää kevään 2021 yllätyksellisimpänä sooloinstrumentalistina. Pitkään kypsytelty ja viimein pandemiakauden aikana konkretisoitunut studiohanke ei kuitenkaan aiheuta hämmästystä jo lähtökohtaisesti kärkikastiksi tiedetyn jäsenistönsä johdosta, vaan siksi, miten ehjän yhtyelevyn mestarirumpali on omista ja yhdessä Halibearsissa koskettimia soittavan Kim LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Dalindèo – Follow The Dark Money

DALINDÈO – Follow The Dark Money (KHY Suomen Musiikki Oy KHYVINYYLI108/KHYCD108) Kotimaisen uuden jazz-scenen kolahduttavinta lohkoa jo vuosia edustaneen Dalindèon matka kitara-puhallin-perkussiovetoisen rytmimusiikin parissa jatkuu minipitkäsoitolla, joka on tarkasti ottaen puolella laajennettu versio aiemmin ilmestyneestä EP-levystä ”Dark Money”. Surf- ja rautalankasävyt sekä kotikaupunkiteemaan iskostetut roots-iskelmällisemmät sovitukset on nyt jätetty yhtyeen repertuaarissa taka-alalle siinä missä sen LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Jouko Hohko & Jukka Orman Taivaallinen Sotajoukko – Rannanjärvi elää!

JOUKO HOHKO & JUKKA ORMAN TAIVAALLINEN SOTAJOUKKO – Rannanjärvi elää! / Tuli on sun Herras (Bearwheel 006, 10″ single) Suomirockin tuhatkasvo, kitarasankari, studiovelho ja tuottaja Jukka Orma on yhdistänyt jälleen voimansa vanhan ”Sielun veljen”, laulaja Jouko Hohkon kanssa uudella singlellä – mutta mitä ihmettä, tälläpä kertaa edessäni ei olekaan totuttu vinyyliseiska vaan järeä 10-tuumainen, joita LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: The Essential Motown Northern Soul

eri esittäjiä – The Essential Motown Northern Soul (Spectrum SPECE33019, 3-CD) Kolmen ceedeen paketti sisältää yhteensä 66 kappaletta, jotka on kaikki julkaistu jossain muodossa aikaisemmin, eivät ole siis hylkytavaraa. Ei kannata kuitenkaan uskoa, että nämä kaikki olisivat northernia. Vai kuka sen rajan piirtää? Mielestäni northern-määritelmään kuuluu tanssittavuuden lisäksi rupinen soundi. Kun Gordy uusi vuoden -66 LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: You Got The Power

eri esittäjiä – You Got The Power: Northern Soul 1964–67 (ABKCO 8536-2) Bernie Lowe ja Kal Mann perustivat Philadelphiassa Cameo-merkin 1956 ja Parwayn 1958. Ne toimivat aina vuoteen 1967 asti. Merkkien tunnetuimpia artisteja olivat Bobby Rydell, Chubby Checker ja Orlons, joilla oli kaikilla pitkä liuta hittejä. Julkaistu materiaali oli useimmin tanssittavaksi tarkoitettua kepeää party-henkistä ilottelua. LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Gus Jenkins – Too Tough – West Coast Blues And R&B, 1953–1962

GUS JENKINS – Too Tough – West Coast Blues And R&B, 1953–1962 (Jasmine JASMCD3200) Vaikka maailma ja musiikkitottumukset muuttuvat, erityisesti yhteen äänitemuotoon mitkään mullistukset eivät tunnu tepsivän. Uusintajulkaisupiireissä vauhti vaikuttaa vain petraantuvan entisestään public domain -säännösten höllätessä aikaraamejaan ja yhä kattavampien tallennekokoelmien päätyessä brittiläisen Jasminen kaltaisten levy-yhtiöiden käyttöön. Äänentoistollisesti ja sisällöllisesti huolellista työtä tekevän merkin LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Doctor’s Order & Pete Gage – Rehearsals Are For Sissies! / Down By The Lakeside

DOCTOR’S ORDER – Rehearsals Are For Sissies! (Finnish All Music & Media FAMCD23) PETE GAGE & DOCTOR’S ORDER – Down By The Lakeside (Finnish All Music & Media FAMCD25) Lääkäri määrää: rokkenrollia! Vuoden 2016 jälkeen pillit pussiin pistänyt Doctor’s Order on ilahduttanut kolmikkoa hartaasti kaipaamaan jäänyttä fanikuntaansa jo useammalla pienehköpainoksisella arkistojulkaisulla, joiden tuotannosta ja jakelusta LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Kononen & Pajukallio – Mutaisista Vesistä / Metsähovin Pojat – Live

KONONEN & PAJUKALLIO – Mutaisista vesistä (Levyasema Lempi LESE-23) Metsähovin pojat – Live (Bluelight BLR 33213 2) ”Turpaan tulee, jos et kehu”, uhosi muuan taiteilija aikoinaan ojentaessaan tuoretta levyään arvosteltavaksi. No mutta miten se nyt tähän liittyi? Sehän oli vuoden ’74 Musa-lehdestä, kun Albert Järvinen esitteli päätoimittaja Waldemar Walleniukselle ensimmäistä singleään. Nythän tässä tapauksessa kaikki LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: AK-77 – Lowdown Kryptoniitti Blues

AK-77 – Lowdown kryptoniitti blues (Antin Levy ja Kasetti) Helsinkiläinen laulaja-kitaristi Antti Karkiainen jatkaa suomenkielisen slaavibluesin täyteisissä mielentiloissa sooloprojektista nyttemmin täysipainokseksi bändiksi varttuneen AK-77:n kakkoslevyllä. Artistin musiikissa on sijansa myös kantrifolkilla, iskelmällä ja jopa lattaribiiteillä. Viimeksi mainittuja saa taakseen etenkin Alepan Barbarella, jolla lauluntekijä antaa malliesimerkin tavastaan kuljettaa arkitodellisuuden tilanteita toisinaan silkan utopiankin puolelle. DC LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Mount Fool – 11 Drowning Tipplers

MOUNT FOOL – 11 Drowning Tipplers (omakustanne) Mount Fool on helsinkiläinen amerikkalaisen kansamusiikkiperinteen polkuja omalla tyylillään tallaava nelihenkinen yhtye. Vaikutteita musiikkiinsa ryhmä on hakenut bluegrassista, bluesista ja gospelista maustettuna ripauksella grungea ja punkhenkisyyttä. Lauluissa kaikuvat sävyt villin lännen ja syvän etelän syrjäseuduilta. Mount Foolin muodostavat: Topi Ruotsalainen (laulu, sikarilaatikkokitara, huuliharppu), Jaakko Nieminen (Banjo, kitara, sello, LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Black River Bluesman & Big Alligator / Andres Roots & Red Mouth

BLACK RIVER BLUESMAN & BIG ALLIGATOR / ANDRES ROOTS & RED MOUTH (Gecko Yell GEYER 012, CD-EP) Mitä helvettiä! Black River Bluesman on hylännyt bluesin? No eipä tietenkään, kyllähän Mustionjoen bluesmies Jukka Juhola pitää kiinni primitiivisistä sinisävelistään. Siitäkin huolimatta, että levyn aloituskappale Hollow Sound on enemmän vanhan ajan garage-rockia 60-luvun The Sonicsin hengessä. Ja sehän LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Daddy Long Legs – Lowdown Ways

DADDY LONG LEGS – Lowdown Ways (Yep Roc YEP-2657) Kirosana! Toinenkin! Olen vakaasti koittanut pitää kiinni periaatteesta sivuta edes ohimennen lehden kirjoituksissa vuoden parhaat -listoilleni nostamia albumeita. Niin vain siitä huolimatta yli vuosi ennätti vierähtää, ennen kuin New Yorkin brooklyniläinen lempparitrioni (jota ei tokikaan sovi sotkea lähes samannimiseen, myös Ruisrockissa 1970 pistäytyneeseen, aikoinaan Englantiin asettautuneeseen LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Tomislav Goluban – Express Connection

TOMISLAV GOLUBAN – Express Connection (Blue Heart BHR 006) Kroatian ykkösharpisti Tomislav ”Little Pigeon” Goluban, jonka edellinen julkaisu päätyi allekirjoittaneen vuoden parhaat -listalle, on muistanut lehteämme taas uudella levyllä, joka tätä lukiessanne on varmaan jo hyvin varustetuissa levykaupoissa. Kun edellinen levy oli täysi kymppi, niin nyt pistetään vielä paremmaksi, tämä menee jo Spinal Tap -asteikolle LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Ally Venable – Heart Of Fire

ALLY VENABLE – Heart Of Fire (Ruf RUF 1283) Muistaakseni edellisen Ally Venablen albumin arviossa “Texas Honey” (ks. BN 296) annoin neidille vielä yhden levyn aikaa todistaa kykynsä mielenkiintoisena ja asiansa osaavana kitaristina. Nyt kun tuore julkaisu on arviointiin päätynyt, niin katsotaan miten hänen käy. Aivan kuin nuo kirjoittamani sanat olisivat päätyneet Venablen korviin, sillä LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Ghalia Volt – One Woman Band

GHALIA VOLT – One Woman Band (Ruf RUF 1288) Näinä aikoina, kun samassa tilassa ei oikein saisi olla yhtä ihmistä useampaa henkilöä ja levyjä silti pitäisi tehdä, on etsittävä vaihtoehtoisia keinoja äänitteiden toteuttamiseksi. Sen sijaan, että Ghalia Volt olisi lähtenyt työstämään sähköpostilevyä, hän päätti soittaa albumin kaikki instrumentit yksin ja samaan aikaan. Virveli, hi-hat sekä LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Two Tone Steiny & The Cadillacs – Alright!

TWO TONE STEINY & THE CADILLACS – Alright! (omakustanne) Kuunneltuaan poikasena kavereiden kanssa radiosta sen ajan ”nuorten” musaa, totesi tämän levyn tähti ykskantaan: ”onpas ohut saundi, ei jatkoon!”. Kaikki muuttui, kun hän kuuli kerran erään kapakan ohi kulkiessaan itselleen oudon ihmeellistä jytinää. Nuorukainen kurkkasi vaivihkaa ovenraosta, nähden ja kuullen erään yhtyeen lämmittelevän siellä illan keikkaa LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Arsen Shomakhov – Rain City Blues

ARSEN SHOMAKHOV – Rain City Blues (Rain City Blues RCB 007) Venäjältä Kanadaan emigroitunut Arsen Shomakhov on kerännyt kiitosta ja menestystäkin kaikilla kolmella albumillaan. Tämä levy julkaistiin jo 2019, kyllä, myöhässä ollaan. Tuottajaksi on valikoitunut Kid Andersen, joka myös soittaa kappaleilla lukuisia instrumentteja. Arsen esittäytyy paitsi sympaattisena, niin myös monitaitoisena bluesmiehenä. Ainakin tämän cd:n valossa LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: The BluesBones – Live On Stage

THE BLUESBONES – Live On Stage (Naked Productions NPO46) The BluesBones on viiden kokeneen muusikon vuonna 2011 perustama belgialainen blues-rockyhtye. Bändin meriitteihin kuuluu ”The Belgian Blues Challenge” -kisan voitto vuonna 2016 ja seuraavana vuonna toinen sija ”The European Blues Challenge” -karkeloissa. Ryhmän omaa tuotantoa olevat kappaleet pohjautuvat aimo annokseen kokemukseen perustuvaa taitoa ja syvää tunnetta. LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Selwyn Birchwood – Living In A Burning House

SELWYN BIRCHWOOD – Living In A Burning House (Alligator ALCD 4999) Selwyn Birchwood on Floridasta kotoisin oleva nuoremman polven blueskitaristi, jolla on takanaan vuosikymmenen pituinen nousujohteinen ura. Hänen tärkeimpiä vaikuttajiaan ovat olleet Buddy Guy ja Sonny Rhodes. Birchwood viettikin ennen soolouralleen siirtymistä kokonaiset viisi vuotta lap steel -kitaristi Rhodesin matkassa. Birchwood itse kuvailee musiikkityyliään sanoilla LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Martin Lang – Bad Man

MARTIN LANG – Bad Man (Random Chance RCD 47) Kun nykyisin tulee vastaan tuore perinteisen tyylin bluesia sisältävä äänite, sillä kuultavat muusikot ovat yleensä joko kokonaan tai ainakin suurimmalta osin valkoisia. Sellaisia ovat varsin luultavasti tämän kiekon pääartisti eli huuliharpisti, kitaristi ja laulaja Martin Lang sekä hänen tukimiehensä kitaristit Little Frank ja Billy Flynn, basisti LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Kirk Fletcher – My Blues Pathway

KIRK FLETCHER – My Blues Pathway (Cleopatra Blues CLO 1900) Kirk Fletcher tuli laajemman blues-yleisön tietoisuuteen vuosituhannen vaihteen tienoilla ilmentyneellä esikoisalbumillaan “I’m Here, I’m Gone” (JSP). Parikymmentä vuotta myöhemmin, useiden bändiviritelmien (mm. Kim Wilson’s Blues Revue, Fabulous Thunderbirds, Joe Bonamassa, Mannish Boys) ja moninaisten säestystehtävien jälkeen, 45-vuotias kitaristi esittäytyy uutuusalbumillaan parempana kuin koskaan aikaisemmin. Fletcherin LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Mark Hummel – Wayback Machine

MARK HUMMEL – Wayback Machine (Electro-Fi 3459) Eräs parhaista nykypäivän blueshuuliharpeista ja -laulajista tekee viimeisimmällä levyllään musiikillisen aikamatkan 1930- ja 40-luvuille ja silloin alkaneelle Chicago-bluesin suosiolle. Muuttoliike etelävaltioista oli alkanut ja musiikki kulki puuvillapelloilta metalliteollisuudessa työllistyneiden mukana. Tuolloin valtaosa bluesista esitettiin akustisesti ja sähköblues teki tuloaan vasta 1940-luvun lopussa. Mark Hummel on aina ollut ihastunut LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Tinsley Ellis – Ice Cream In Hell

TINSLEY ELLIS – Ice Cream In Hell (Alligator ALCD4997) Yli neljän vuosikymmenen ajan Tinsley Ellis on ilahduttanut blueskansaa tinkimättömällä tyylillään. Bluesmiehenä Ellisin uskottavuus alkaa olla huipussaan, lähestyyhän mies uhkaavasti parin vuoden päästä koittavaa suomalaisittain kunnioitettavaa kansaneläkeläisen ikäpyykkiä. ”Ice Cream In Hell” on Tinsley Ellisin kahdeksastoista omissa nimissään tekemä pitkäsoitto. Studiossa on ollut mukana varsin ammattitaitoinen LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Sonny Landreth – Blacktop Run

SONNY LANDRETH – Blacktop Run (Provogue PRD 7582 2) Sonny Landrethin edellinen, pari vuotta sitten ilmestynyt albumi oli akustista ja sähköistä materiaalia sisältänyt livekiekko ”Recorded Live At Lafayette”. Uudella, alkuvuodesta ilmestyneellä ”Blacktop Run” -levyllä slidekitaristi suorittaa kuitenkin paluun studioympäristöön. Äänitykset on tehty miehen kotikonnuilla Louisianassa, maaseudun keskellä sijaitsevalla kuuluisalla Dockside-studiolla. Landreth yhdistelee cd:llä totutusti bluesia, LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Roomful Of Blues – In A Roomful Of Blues

ROOMFUL OF BLUES – In A Roomful Of Blues (Alligator ALCD 4998) Kuten monta kertaa aikaisemminkin on tullut todettua, Roomful oli ja on yhä kitaristien, harpistien ja laulajien yhtye tuettuna vahvalla foniryhmällä. Samalla linjalla jatketaan tälläkin levyllä, tosin nyt ilman harpistia. Kauas on pitkä matka ja tämä sopii hyvin myös Roomful of Bluesiin, jonka Duke LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: GA-20 – Lonely Soul

GA-20 – Lonely Soul (Karma Chief KCR 12004) Millaista musiikkia soittaa yhtye, joka on ottanut nimensä Gibsonin vanhasta kitaravahvistimesta? Vanhaa ja juurevaa? Osittain oikein, sillä tämä Bostonista kotoisin olevan parrakkaan duon ensialbumi sisältää monipuolista perinnetietoista bluesia ja muuta juurimusiikkia. Soundi on kuitenkin tyylikkäästi päivitetty, sopivan moderni. Kitaristi-laulaja Matthew Stubbs on soittanut Charlie Musselwhiten yhtyeessä jo LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Dion – Blues With Friends

DION – Blues With Friends (Keeping The Blues Alive #) Dion DiMuccia 1960-luvulla edustaneen levy-yhtiön Columbia Recordsin mielestä rock oli ohimenevä villitys. Siksi he halusivat asettaa myös laulajatähtensä hieman iskelmällisempään muottiin, mikä ei tietenkään sopinut hänelle. Dion levytti mitä halusi, ja monesti äänitteet päätyivät varaston hyllylle. Kaikesta huolimatta hän on tehnyt yli 30 albumia, kesäkuun LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Gary Moore – Live From London

GARY MOORE – Live From London (Provogue PRD 7605 2) Kummitteleeko Gary Moore haudan takaa, kun uutta levyä pukkaa liki 10 vuotta hänen kuolemansa jälkeen…? No ei sentään, kyseessä on joulukuussa 2009 Lontoon Islington Academyssä taltioitu livenauhoitus. Ajan hengen mukaisesti tämän saa useina eri versioina, kuten värillisenä tuplavinyylinä, cd:nä ja deluxe-settinä, jossa on mukana plektroja, LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Thorbjorn Risager & The Black Tornado – Come On In

THORBJØRN RISAGER & THE BLACK TORNADO – Come On In (Ruf RUF 1271) Tanskalainen Thorbjørn Risager on julkaissut yhdennentoista albuminsa yhdessä The Black Tornado -yhtyeensä kanssa. Risager säveltää ja sanoittaa omat kappaleensa. Hän on myös kokoonpanon kitaristi ja laulaja, jonka syvää baritoniääntä on verrattu mm. Ray Charlesiin ja Joe Cockeriin. Yhteistyö The Black Tornadon kanssa LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Potatoes – Tapiola Hagalund

POTATOES – Tapiola Hagalund (Texicalli TEXCD 162) Viipyilevän rautalankakitaran ja sitä herkästi tukevien urkujen voimin Rainflowers-kappaleella käynnistyvä neljäs Potatoes-albumi katkaisee yli 30 vuotta yhdessä kypsyneen instrumentaaliyhtyeen pitkähkön hiljaiselon studiomarkkinoilla. Texicalli-merkille kitaristi Mikko Lankinen, urkuri Antti Ahvenainen, basisti Kimmo Lehtola ja rumpali Jari ”Hirkka” Hirvonen ovat joka tapauksessa tehneet uskollisesti musiikkia aina vuodesta 1994 lähtien. Myös LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Black Devils & Ile Kallio – Live At Tavastia 2019

BLACK DEVILS & ILE KALLIO – Live At Tavastia 2019 (Ainoa AOP-20ALB06) Jaaha, pitäisikö tässä nyt sitten itkeä vai nauraa? Tämä kysymys yleensä esitetään vähemmän positiivisessa mielessä. Mutta ei nyt, sillä vastaus on sekä että. Itkun saattavat aiheuttaa liikutuksen kyyneleet, kun muistelee miten rokkibändit aikoinaan vielä rokkasivat. Hersyvä nauru syttyy, kun hämmästelee, että näin se LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: The Amazing Meatmen – License To Grill

THE AMAZING MEATMEN – License To Grill (Galactic GALCD0120) Monessa musiikillisessa hiilloksessa vuosikymmenten saatossa käristetty Hara Saanio tunnetaan mm. rhythm’n’bluesia pianonsa takaa laulavana Boogie Machine- ja Mighty Four -yhtyeiden solistina sekä vuodesta 2012 lähtien myös suvereenina Hurriganes-perinnön vaalijana blues-rokahtavaa materiaalia esittävän Texas Oil -yhtyeen kitaroivana keulahahmona. Kokoonpanosta riippumatta Saaniolla on ollut tapana hoitaa asiansa pieteetillä LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Micke & Lefty feat. Chef – Let The Fire Lead

MICKE & LEFTY FEAT. CHEF – Let The Fire Lead (Hokahey! HHR2001) Euroopan mittakaavassa Micke Björklöf tunnettaneen parhaiten jo 1990-luvun alussa perustamastaan Blue Strip -yhtyeestä, mutta pitkän iän on saavuttanut myös sen eräänlainen maalaisserkku, trio-kokoonpano, jonka Björklöfin ohella muodostavat Ville Leppänen ja Miikka ”Chef” Kivimäki. Ryhmän aiemmille albumeille ”Big Bag” (Bluelight, 2004) ja ”Up The LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Olli Haavisto – Collisions

OLLI HAAVISTO – Collisions (Texicalli TEXCD 160; myös 2-LP Texicalli IMPALA 510) Sessiomuusikoilla jos keillä luulisi riittävän niin materiaalia, ideoita kuin soittokollegoitakin soololevyn tykötarpeiksi. Siksi luvattoman harvoin on saanut lukemattomien äänitteiden miehen – kielisoitinvirtuoosin ja tuottajan Olli Haaviston omissa nimissä julkaistua musiikkia kuunnella. Hänen aikaisemman ja samalla tätä ennen ainoan, niin ikään Texicalli-yhtiön julkaiseman soolokiekkonsa LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Archie Edwards & Dr. Ross – Piedmont Blues Meets Mississippi Delta Blues

ARCHIE EDWARDS & DR. ROSS – Piedmont Blues Meets Mississippi Delta Blues (Wolf CD 120.930) Tämän suht mielenkiintoisen Wolf-julkaisun teemana on kahden erilaisen blues-suuntauksen tarkoituksellinen A-B-vertailu. Cd:n 14 raitaa jakautuvat nimittäin lähes puoliksi Amerikan itärannikon Piedmont-tyyliä edustaneen Archie Edwardsin (1918–98) ja Mississippin jokivarren blues-ikonin Dr. Isaiah Rossin (1925–93) kesken. Tunnettuudessaan ja taustaltaan Edwards on ainoastaan LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Johnny Fuller – Johnny Fuller’s California Blues, Mercy, Mercy!! 1954–1962

JOHNNY FULLER – Johnny Fuller’s California Blues, Mercy, Mercy!! 1954–1962 (Jasmine JASMCD 3136, 2-CD) Jasmine on julkaissut viime aikoina laajoja kokoelmia 50-luvun länsirannikon bluesista. Omansa ovat saaneet mm. Gus Jenkins, Jimmy Nolen ja nyt Johnny Fuller. Kaikilta on tietenkin tullut koosteita jo aikaisemmin, mutta nyt on päästy melkein complete-tasolle, koska levyt ovat mitaltaan tuplaceedeitä. Länsirannikon LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Joe Turner – The Boss Of The Blues Sings Kansas City Jazz

JOE TURNER – The Boss Of The Blues Sings Kansas City Jazz (Bear Family BCD 17505, 2-CD) Big Joe Turner (1911–85) oli eittämättä yksi kaikkien aikojen jyhkeimmistä ja korskeimmista jump blues -shoutereista, jonka huikean pitkä ja laaja levytysura kesti katkeamatta 1930-luvun lopulta aina hänen kuolinvuoteensa 1985 saakka. Bluespomo, “Boss of the Blues”, totta tosiaan, eikä LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Honey B. Family / Honey B & T-Bones – Downward Facing Dog / Samaritan

HONEY B. FAMILY / HONEY B & T-BONES – Downward Facing Dog / Samaritan (HBTBS-1020, 7″ single) Kun bändi tai tässä tapauksessa oikeammin bändit ovat jo lähtökohtaisesti keskivertoa omavaraisempia, lienee sangen odotettua, että näinä DIY-aikoina kyseiset orkesterit muodostava seurakunta hoitaa ilman ulkopuolista apua myös levyjulkaisunsa. Ihailtavaa ryhdikkyyttä osoittavat 1980-luvun alkuvuosilta lähtien yhtä pitäneen Puurtinen-Kuloniemi -artistipariskunnan LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Jimmy Johnson – Every Day Of Your Life

JIMMY JOHNSON – Every Day Of Your Life (Delmark DE-861) Viime vuoden marraskuussa 91 vuotta täyttänyt Jimmy Johnson on varmasti yksi pitkäikäisimpiä esiintyviä bluesartisteja koskaan. Tällä hetkellä ainakin ihan kärkipäässä. Keikka-aktiivisuudestaan huolimatta häneltä ei ole tainnut uusia studioäänitteitä 2000-luvulla paljon tulla. Edellinen, jonka tunnen on veljensä Sylin kanssa syntynyt ”Two Johnsons Are Better Than One” LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Big Jon Atkinson – Back Down South

BIG JON ATKINSON – Back Down South (Bluebeat 106) Jon Atkinson on niin nuori että hirvittää – ja soittaa niin vanhaa musiikkia että hirvittää vielä enemmän. Siis siksi, että soittaa sitä niin helevetin hyvin ja tunteella! Usein levyn aloitukseksi valitaan ”paras” kappale kuin syötiksi. Usein ensimmäisen esityksen soundit ovatkin heti olleet lupaus tulevasta nautinnosta, mutta LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Victor Puertas & The Mellow Tones – Take Me With You…

VICTOR PUERTAS & THE MELLOW TONES – Take Me With You… (omakustanne) Barcelonalaisviisikko luottaa kakkosalbumillaan tuhtiin vintage-soundiin perinteitä kunnioittaen. Voimahahmo Victor laulaa ja puhaltaa huuliharppua saaden tukea kahdelta kitaristilta Oscar Rababan ja Johnny Bigstone, kompin kulkiessa Oriol Fontanalasin ja Reginald Vilardellin tahdittamina. Settiin on otettu kaksi omaa sävellystä Take Me With You ja Suitcase Boogie. LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Moonshine Society – Sweet Thing

MOONSHINE SOCIETY – Sweet Thing (omakustanne) Eräänä päivänä kun katselin mitä Spotify minulle suosittelee, oli joukossa täysin tuntematon Moonshine Society. Aivan outo nimi, mutta avoimin mielin lähdin heidän musiikkiaan kuuntelemaan. Aloitusraidan puolivälin paikkeilla huomasin jo pitäväni bändin tekemästä musiikista. Sen verran mielenkiintoisesta ryhmästä oli kyse, että levy piti lähteä hankkimaan. The Joe Poppen Bandin sekä LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: The James Hunter Six – Nick Of Time

THE JAMES HUNTER SIX – Nick Of Time (Daptone DAP-061) Ei pidä ymmärtää väärin. Lukeudun James Hunter -musiikin addikteihin ja mitä artistin uusien äänitteiden tekoon tulee, olisin jo vuosikymmeniä sitten parantumattomaksi äityneen riippuvuuteni johdosta valmis antamaan hänelle joskus anteeksi pienet harkitsemattomammatkin suunnanhakuyritykset. Koska kuitenkaan minkäänlaisen muutoksen Hunter ei vaikuta edes haluavan levyillään kuuluvan, voisiko joku LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Hitto – Aina Mielessä

HITTO – Aina Mielessä (Hiki-levyt HIRBCD02) Kotkalainen Hitto-orkesteri lataa ilmoille levyllisen omintakeista suomeksi laulettua bluesin katkuista musiikkia. Materiaali on sataprosenttisesti bändin jäsenten omaa tuotantoa, suurimmalta osaltaan Martti Tieahon kynästä lähtöisin. Laulun lisäksi huuliharppua ja kitaraa soittavan Tieahon muassa bändissä vaikuttavat kitaristi Risto Ahola, rumpali Markku Jämsen ja basisti Mikko Bly. Kotkan poikii ilman siipii kaikki LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Pääesiintyjät – Lättähatun Paluu

PÄÄESIINTYJÄT – Lättähatun Paluu (Bluelight BLR 33203 2) Onko siitä todella jo lähes kolme ympäripyöreää vuosikymmentä, kun Francine-yhtyeen syrjähyppykokoonpano kohahdutti viimeksi valtakuntamme musiikkieliittiä tehoradiosoittoon hetkeksi kirineellä suomenkielisellä poppabillyllään? Kuten tuolloin 1990-luvun alussa, myös nyt Pääesiintyjien olemassaolon taustalla on varsinaisen emoyhtyeen ilmoitus vetäytyä eläkkeelle. Jääköön nähtäväksi, ovatko pelottelut tälläkin kertaa vain tilapäisluontoisia. Alkuperäisistä lahtelaislättähatuista ovat vuoden LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: The Million Dollar Tones – I’m In Love Again

THE MILLION DOLLAR TONES – I’m In Love Again / Sweet Talkin’ Mama (Bluelight BLR 45147 2, CD-single) Maan aikaansaavimman New Orleans -perusteisen rhythm’n’blues-orkesterin tarjoamat kyydit alkavat vähitellen saavuttaa sellaisia keskinopeuksia, että näinköhän olisi jo syytä heittää jääpaloja miljonäärien hattuihin? Ei sentään aivan vielä. Seuraavaa albumiaan ilmeisen tohinalla valmisteleva seitsenpäinen sonnilauma vinkkaa tulevista kujeistaan tanakalla LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Hollywood Fats Band – Blues By The Pound, Volume 1

HOLLYWOOD FATS BAND – Blues By The Pound, Volume 1 (Topcat 1192) Kyllä elämä on ihanaa. Omalta kohdaltani se tässä tapauksessa liittyy kyseiseen Hollywood Fatsin ”uuden” levyn ilmestymiseen. Vaikka Michael Mannin a.k.a. Hollywood Fatsin kuolemasta on jo reilut 30 vuotta niin jostain näitä koti- tms. liveäänityksiä yhä iloksemme löytyy. Albumi on kooste kolmesta eri keikasta LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Eero ja Jussi & The Boys – Numero 1 & 2 & Singlet 1964–1969

EERO JA JUSSI & THE BOYS – Numero 1 & 2 & Singlet 1964–1969 (Svart SRE345CD, 2-CD) Yksi BN-numero ei rehellisesti sanoen riittäisi Suomi-rockin korkeakoulun tuotannon läpikollaukseen edes 1960-luvun äänitteiden osalta. Todettakoon siis referoiden, että tässä ne nyt kaikki ovat – kera Jussi Raittisen ja Raimo Öystilän laatiman 30-sivuisen oheisvihkosen kappalekohtaisine taustakertomuksineen. Kotimaisen musiikkiteollisuuden ensimmäinen LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Jeremiah Johnson – Heavens To Betsy

JEREMIAH JOHNSON – Heavens To Betsy (Ruf RUF 1277) Jeremiah Johnson on Sydney Pollackin ohjaama, Robert Redfordin tähdittämä vuonna 1972 ilmestynyt elokuva. Eikä varmaan ole yllätys kenellekään, että samana vuonna syntynyt Jeremiah Johnson on saanut nimensä ko. elokuvan mukaan. Kahdesta muusta Blues Caravan -artistista Johnson poikkeaa siten, että ”Heavens To Betsy” on hänen toinen Ruf-julkaisunsa. LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Ryan Perry – High Risk, Low Reward

RYAN PERRY – High Risk, Low Reward (Ruf RUF 1278) Tuore Ruf-kiinnitys Ryan Perry on varsin mielenkiintoinen tapaus. Vuonna 2007 hän perusti Homemade Jamz Blues Bandin sisarustensa Kylen ja Tayan kanssa. Bändi on julkaissut neljä albumia ja nyt oli Ryanin aika lähteä soolouralle. Sain ensikosketukseni Perryn tekemisiin Mike Ziton Chuck Berry -tribuutin kautta. Ansiokkaasti I LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Whitney Shay – Stand Up!

WHITNEY SHAY – Stand Up! (Ruf RUF 1279) ”Stand Up!” on Whitney Shayn ensimmäinen Ruf Records -julkaisu. Aiemmin häneltä on ilmestyneet levyt ”Soul Tonic” sekä ”A Woman Rules The World”. Tuore albumi tarjoilee reipasta rytmibluesia varsin modernilla otteella. Levyn on tuottanut Mark Kazanoff, ja sessioissa on ollut tuttuja nimiä, kuten kitaristi Laura Chavez, rumpali Brannen LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Emilia Sisco & Cold Diamond & Mink – Don’t Believe You Like That

EMILIA SISCO AND COLD DIAMOND & MINK – Don’t Believe You Like That / Don’t Believe You Like That (instr.) (Timmion TR 717, 7″ single) Timmion-hautomon uumenista jälleen esiin kaivautunut talon orkesteri Cold Diamond & Mink on saanut viimeisimmälle vinyylipuristeelleen kiehtovan naisvieraan. Risut ja männynkävyt tieltään viime aikojen suvereeneilla näytöillään raivannut Emilia Sisco on opittu LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Marjo Leinonen & PubliCans – No More Crying

MARJO LEINONEN & PUBLICANS – No More Crying / Treat Yourself Right (Ronet RONET004, 7″ single) Marjo Leinosella tuntuu poveria ja projekteja piisaavan. Vastikään Balls-leidi on ennättänyt käyttää studiossa sekä kevään aikana kakkos-albuminsa ”Vanha Schäferi” julkaisevaa Viranomaiset-yhtyettään että englanninkieliseen materiaaliin keskittynyttä PubliCansia. Kitaristi Petri Kauton mollisointupohjaan säveltämä No More Crying samoilee tyylikkäästi 60-luvun alkuvuosien r&b-tunnelmissa, LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Teddy & The Tigers – Honey Don’t

TEDDY & THE TIGERS – Honey Don’t / Money Honey / Long Long Ponytail (Talsti EDEP2015, 7″ EP) Ennen- ja jälkeennäkemättömän rockabilly-buumin maassamme Suosikin myötäavustuksella käyntiin karjaissut keravalaistrio eli uransa kuuminta kesää vuonna 1978. Erityisen tehokkaaksi päiväksi yhtyeelle muodostui Lahden Microvox-studioilla vietetty 6. heinäkuuta 1978. Tuolloin se äänitti osan kappaleista huippulukemia myyneelle kakkosalbumilleen ”Burn It LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Toronzo Cannon – The Preacher, The Politician Or The Pimp

TORONZO CANNON – The Preacher, The Politician Or The Pimp (Alligator ALCD 4995) Toronzo Cannonin (s. 1968) ura on kestänyt vain reilun vuosikymmenen. Se on ollut kuitenkin todella nousujohteinen. Laadukkaiden Delmark- ja Alligator-julkaisujensa myötä chicagolaiskitaristi on kivunnut kohti ”Tuulisen kaupungin” blueseliittiä. Modernin sähköisen kitarabluesin lähettilään vahvuudet lepäävät erityisesti oivaltavassa biisintekotaidossa, jossa arkipäivän realismia kohdataan usein LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Dana Gillespie – Under My Bed

DANA GILLESPIE – Under My Bed (Ace CDCHD 1558) 70 vuotta täynnä ja sama luku toistuu myös Dana Gillespien listassa hänen levytyksistään, jos kaikki roolitukset lasketaan mukaan. Danaa on viime vuosikymmeninä pidetty yhtenä brittibluesin kuningattarista, ja hän onkin vakituinen esiintyjä erilaisissa bluesloungeissa ja -risteilyillä. Dana on tehnyt joukon mainioita blueslevytyksiä, jossa on ronkittu aika usein LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Rhiannon Giddens – There Is No Other

RHIANNON GIDDENS WITH FRANCESCO TURRISI – There Is No Other (Nonesuch 075597924716) Tämäkin levyarvio tulee vähän myöhässä, sillä vuoden 2019 satoahan se on. Maltillista levytystahtia – edellinen albumi ilmestyi jo pari vuotta aiemmin – pitävä Giddens ei ole tähän mennessä tuottanut pettymystä eikä totta vie tuota nytkään. Giddensin musiikki siirtyy aina vain kauemmaksi valtavirrasta (tämähän LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Janiva Magness – Change In The Weather

JANIVA MAGNESS – Change In The Weather (Blue Élan BER1198) Olin viime kesänä Hartwall Areenalla John Fogertyä kuuntelemassa, ja onkin mielenkiintoista saada arvioitavaksi levyllinen Fogertyn kappaleita ja vielä naisvokalistin tulkitsemana. On aika hurja veto Janiva Magnessilta lähteä versioimaan Fogertyä, mutta ei missään mielessä huono. Idea ei suinkaan ole syntynyt yhdessä yössä, sillä Magness on ollut LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: James Harman – Liquor Parking

JAMES HARMAN – Liquor Parking (BigTone 88219) Kalifornian laulaja ja harpisti James Harman pääsi yllättämään allekirjoittaneen täysin tällä uusimmalla ”Liquor Parking” -levyllään. Yllätys johtui siitä, että West Coast -tyylisuunnan edustajana tunnettu Harman on vaihtanut moodia ja tehnyt hienon 50-luvun Chicago-levyn, joka nojaa kitara-harppu-piano -trion ympärille tehtyyn kokonaisuuteen. Levyllä soitannosta vastaavat kovan luokan bluusikot: James Harman LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Zac Harmon – Mississippi BarBQ

ZAC HARMON – Mississippi BarBQ (Catfood CFR-028) William Zach “Zac” Harmon on Jacksonista, Mississipistä kotoisin oleva muusikko. Harvaan studiossa viihtyvän herran levytysura käynnistyi 2002 ja tätä äänitettä aiemmin häneltä on ilmestynyt vain kuusi albumia, joista viimeisin ”Right Man, Right Now” on vuodelta 2015. Harmon on allekirjoittaneelle entuudestaan tuntematon kaveri ja hänen ainoa Blues Newsissa arvioitu LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Instrumental

eri esittäjiä – Instrumental (BigTone #) Suht nuori ja vahvasti bluesin suuntaan kääntynyt levymerkki Bigtone on tuonut viimeaikoina monta hienoa julkaisua markkinoille. Tämä ”Instrumental” on niistä hyvä esimerkki. Bigtonen perustaja, kitaristi ja huuliharpisti ”Big” Jon Atkinson hoitaa musisoinnit levyllä studiomuusikoidensa (Troy Sandow, Danny Michel, Malachi Johnson, Kedar Roy sekä Marty Dodson) kanssa. Studiossa hänellä oli LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Big Jon Atkinson – Raw Blues

”BIG” JON ATKINSON – Raw Blues (BigTone CDBJA1) Kuinka voi olla selitettävissä tai ainakaan anteeksiannettavissa, ettei Big Jon Atkinsonin tähän mennessä ilmestyneistä kolmesta pitkäsoitosta ainutkaan ole saanut palstatilaa BN:ssä? Vuonna 1988 syntyneen kitaristi-laulajan kaksi esikoiskiekkoa Bluebeat Music -yhtiöllä johdattivat floridalaisnuorukaisen kiihkeiden arviokehujen saattelemana Bob Corritoren isällisessä käsikynkässä Delta Groove -merkille ja albumin ”House Party At LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Vivian Vance Kelly – Chicago, Here I Come

VIVIAN VANCE KELLY – Chicago, Here I Come (Wolf 120.840) Vivian Vance Kelly (s. 1972) on Chicagon bluesympyröissä maineensa luoneen kitaristi-laulaja Vance Kellyn tytär. Isä-Kelly ja hänen tiukka keikkayhtyeensä Backstreet Blues Band vastaavat myös tämän kiekon taustasoitannasta. Vielä kun huomioi Vivianin omaavan laulajana gospel-taustaa ja olevan varsin omavarainen sävellystensä suhteen, voidaan lähtökohtia cd:lle pitää vähintäänkin LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Jimmie Vaughan – Baby, Please Come Home

JIMMIE VAUGHAN – Baby, Please Come Home (The Last Music Co. LMLP213/LMCD213) Vaikkei Jimmie Vaughan olekaan koskaan ollut vokalistina genrensä sulosointuisimpia satakieliä, on Teksasin palvotuimpiin nykypäivän kitaristeihin lukeutuvan artistin otteet myös laulajana saaneet iän myötä lisää ilmeikkyyttä. Studiossa kaiken siis pitäisi yhä olla kunnossa, vaan onko täysin sittenkään? Trendivapaata, omista mielihaluistaan kumpuavaa musiikkia austinilaissankari on LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Dave Lindholm esittää – Kynä & Kumppanit – Live

DAVE LINDHOLM ESITTÄÄ – Kynä & Kumppanit – Live (Turenki Turenki-LP-14200-83) Dave Lindholm taitaa pitää Suomen epävirallista ykköspaikkaa livejulkaisujen määrässä. ”Kynä & Kumppanit – Live” on muistaakseni herran viides elävää musiikkia sisältävä levy. Kappaleet on taltioitu neljältä eri keikalta bändin 2018 syksyllä tekemältä kiertueelta, eli äänitykset on tehty ennen studiolevyn julkaisua. Levyarvion olisin voinut kirjoittaa LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Serko’s Circuit – Live At Your Living Room 2nd Set

SERKO’S CIRCUIT – Live At Your Living Room 2nd Set (Riffids RCD-02) Blueshuuliharpisti ja -laulaja Serko Nieminen julkaisi esikoisalbuminsa vuonna 2018 ja viime vuoden jälkipuoliskolla ilmestyi jatko-osa samalla konseptilla. Eli levylautaselta tullaan kuuntelijoiden olohuoneeseen suoralla studio-otolla ilman mitään kikkailua. Edellinen julkaisu koostui pelkästään lainakappaleista, mutta nyt on kolme kahdestatoista esityksestä Serkon omaa käsialaa. Taustamuusikoista yksi LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Traveling Jones – Light On Me

TRAVELING JONES – Light On Me (omakustanne) Traveling Jonesin 2018 julkaistu minialbumi on saanut jatkoa kolmen biisin maxisinglen muodossa. Ensimmäinen kappaleista, vankan kitarariffin omaava Rosaleigh saa tuekseen Pekka Qvistin urut. En voi varmuudella sanoa, onko hän Jukka Gustavsonia ja/tai Gregg Allmania kuunnellut ja jos, niin kuinka paljon, mutta ainakin ensin mainitun vaikutteet kuuluvat hyvin selvästi. LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Honey Aaltonen – 6 X 10

HONEY AALTONEN – 6 X 10 (Isko/Bluelight 922020, 10″ LP) Uskoako tuota. Toimittaja, levykauppias, muusikko ja (mediatiedotteiden mukaan myös) mielipidevaikuttaja (!) Honey Aaltonen väittää visusti täyttävänsä jälleen pyöreitä, mutta eihän herran neliviitostenkaan juhlimisesta (tuolloin uunituoreen 45-kierroksisen vinyylisinglen tahdittamana) ole voinut vierähtää muutamaa vuotta enempää. Ehkä hän päin vastoin nuortuu, ovathan tällä hippojen kunniaksi tehdyllä kymppituumaisella LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: The Doltones – Stormrider

THE DOLTONES – Stormrider (Double Crown DCCD82) Vaikkei pääkaupunkiseudulta tulevan The Doltonesin taival rautalanka- ja surfaallokoissa vielä erityisen pitkä olekaan, on nyt toisen albuminsa julkaiseva yhtye jäsenistöltään genrensä kokeneempaa koulukuntaa. Sen juurilta löytyvät mm. kokoonpanot The Charades, The Chameleons, The Shanons, The Shockwave! ja The Scavengers. Kitaristien Hannu Könösen ja Marko Rahikaisen, basisti Jukka Väisäsen LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: Vaeltava Vitsaus – II

VAELTAVA VITSAUS – II (Turenki Turenki-LP-14200-87) Toisella pitkäsoitollaan Marko Haaviston nykykokoonpano venyttää honkytonkahtavaa ilmaisuaan entistä laveammalle sektorille, mutta kasvu nykyisiin mittoihin ei ole tapahtunut lainkaan holtittomasti. Lahtelaisyhtyeen pelinjako solistinsa päätöikseen luotsaaman Poutahaukkojen kuten myös Kaarlo Viikatteen, Antti Vuorenmaan tai Kynä & Kumppanit -bändin kanssa tehtyjen levytysten kesken on siis yhä selvä. Vaeltavan Vitsauksen oma paikka LUE LISÄÄ

Share
Read More

Levyarvio: 50 Years of Como Mississippi Blues

eri esittäjiä – 50 Years Of Como Mississippi Blues (Wolf CD 120.201) Vähäväkinen paikkakunta nimeltä Como sijaitsee näköjään Mississippin osavaltion pohjoisosassa noin 80 km:n päässä Tennesseen Memphisin keskustasta. Sielläpäin on vuosien mittaan kehittynyt ja kukoistanut runsaasti afrikkalaisia vaikutteita sisältävä ylänköseutujen hill country blues, minkä tyypillisiä piirteitä ovat vanhakantaisuus, kertautuvuus ja pienimuotoisuus. Suuntauksen tunnetuimpia edustajia ovat LUE LISÄÄ

Share
Read More