Tekijä: bluesnews.fi

RYAN HARTT – Be About It! (Far-Tone FT-2025) Koillisesta Yhdyisvalloista kotoisin oleva Ryan Hartt on tullut tunnetuksi huuliharpistina ja laulajana Blue Hearts -yhtyeensä kautta. He ehtivät levyttää useampia albumeja Harttin perustamalle Far-Tone -levymerkille. Tämä on hänen ensimmäinen sooloalbuminsa, vaikka mukana on toki joukko taustamuusikoita. Kitaristeina toimivat Nick Adams, Jad Tariq ja Tom Ferraro. Bassoa soittavat LUE LISÄÄ

BLUES LIVE! 2025 Poppari, Jyväskylä 10.10.2025 Jyväskylän maineikkaassa Jazz Barissa eli Popparissa pidettiin tänäkin syksynä vuotuinen Blues Live! ry:n järjestämä festivaali. Tämä vuodesta 1981 jatkunut sisätilafestariperinne on bluesin alalla Suomen vanhin, ja ilokseni sain kuulla minut tervetulleeksi toivottaneelta yhdistyksen väeltä myös vuoden 2025 olleen loppuunmyyty. Heti aluksi totean illan olleen musiikillisesti erinomainen. Hyvin aikataulussa pysynyt LUE LISÄÄ

HELSINKI BLUES MACHINE Malmitalo, Helsinki 22.10.2025 Malmitalon konsertti alkoi ”sharp” klo 19, kun ”Bluesministeri” Esa Kuloniemi asteli lavalle esittäen mies ja kitara -tyyliin traditionaalisen bluesklassikon Poor Boy (Long Ways From Home). Kappalehan on eräs niistä, joiden tekijä ja alkuperä on hämärän peitossa, mutta aikaisin levytys lienee Gus Gannonin eli Banjo Joen 1920-luvulla tekemä. Oli tekijä LUE LISÄÄ

TINSLEY ELLIS – Labor Of Love (Alligator ALCD 5031) Tulisista kitarasooloistaan tunnettu Tinsley Ellis teki pari vuotta sitten melkoisen muutoksen levytysurallaan. Hän oli vuosikymmenet (esikoisalbumi ”Georgia Blue” ilmestyi 1988) levyttänyt pelkästään sähköistä bluesrockia, mutta vuonna 2024 ilmestyi hänen uransa ensimmäinen täysin akustinen levy ”Naked Truth”. Yllätys oli sitäkin suurempi, sillä pandemian aikana syntyneestä valtavasta 200 LUE LISÄÄ

KIM WILSON – Slow Burn (M.C. 0096) Kim Wilson tunnetaan The Fabulous Thunderbirdsin perustajana (yhdessä Jimmie Vaughanin kanssa), laulajana, huuliharpistina ja nykyään myös yhtyeen ainoana alkuperäisjäsenenä. Wilsonilla on kuitenkin myös yksityinen puolensa, jota hän on vaalinut nyt yhdeksän pitkäsoittolevyn ajan. T-Birdsien ansioita yhtään väheksymättä nimenomaan soolotyöt ovat se puoli Wilsonin uraa ja elämäntehtävää, jossa hänen LUE LISÄÄ

J. GUITAR PONY AND THE DILLINGERS (Bluelight BLR 45219 7, 7″ single) Rockabillyterveiset / Mä keksin rockin Vain 17-vuotias Jari Kyyrö oli suomalaisen rockabillyn merkittäviä ja kenties hieman väärinymmärrettyjäkin esitaistelijoita 1970-luvun puolivälissä. Astellessaan Dan Tigerstedtin upouuteen Parkville Recording -studioon Helsingin Puistolassa tämä avaramielinen nuorukainen tuli taltioineeksi moniraitatekniikalla kirjoittamistaan kappaleista koostuneen singlen, joka ilmestyi vuonna 1976 LUE LISÄÄ

RICK ESTRIN & THE NIGHTCATS Malmitalo, Helsinki 30.9.2025 Huuliharpisti ja laulaja Rick Estrinin johtama Nightcats teki lokakuussa pitkään odotetun Suomen vierailun. Edellinen visiitti viisi vuotta sitten peruuntui koronan takia, mutta nyt toteutunut kiertue alkoi Helsingissä Malmitalolta. Bändi on eräänlainen superkokoonpano, jonka jokainen jäsen on tähti oman instrumenttinsa mestarina ja jonka rooli on tarkkaan mietitty ja LUE LISÄÄ

DAVE LINDHOLM – Well (Emsalö Music EMCD/LP072) Monet lehtemme lukijoista varmasti tietävät minun ja Dave Lindholmin tarinan. Dave on ollut itselleni yksi suurista suosikeista ja tulee mitä todennäköisimmin aina olemaan. Jokainen Lindholm-albumi on monesti mieluisa tapaus ja eritoten sellainen on blueslevy. Odotukset tämän julkaisun kohdalla olivat siksi korkealla. Ei tässä kuitenkaan jaeta Suomi-tasoitusta, laiteta Lapin-lisää LUE LISÄÄ

OMAR COLEMAN & IGOR PRADO – Old New Funky – And – Blue (Nola Blue NB 051) Nola Blue -merkki on suht vaivihkaa ja pikkuhiljaa noussut blueslevy-yhtiöiden kärkikastiin. Viime vuonna firma julkaisi puolisen tusinaa laadukasta bluesalbumia, joista peräti kaksi päätyi omalle vuoden 2025 Top 20 -listalleni. Voit halutessasi tsekata ne toisaalta tässä lehdessä. Täysin aiheellisesti LUE LISÄÄ

JOE BONAMASSA – B.B. King’s Blues Summit 100 (Keeping The Blues Alive) Varsinainen syntymäpäivälahja on kolme levyllistä B.B. King -musiikkia Joe Bonamassan ja lukuisten vierailijoiden toimesta tulkittuna. Itse asiassa minulla ei ole vielä yhtään levyä käsissäni, vain ja ainoastaan levyn musiikit eli 32 kappaletta. Saamelaisten päivänä kauppoihin ilmestyvä (tai tietysti tätä lukiessanne jo ilmestynyt), uraauurtava LUE LISÄÄ

ROBBEN FORD – Two Shades Of Blue (Provogue PRD 77782) Transatlanttinen levytyskokemus Robben Fordilta. Kitaristisuuruus äänitti uuden albuminsa sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Eurooppa voittaa tässä kisassa kyllä 5-3, niin paljon tuoreemman kuuloisia ja inspiroituneempia Lontoossa nauhoitetut viisi biisiä ovat. Ford kehuu Lontoon sopivan hänelle jopa paremmin kuin Nashvillen tai Los Angelesin. Hän viittaa tällä brittien LUE LISÄÄ

JAKE CALYPSO & BUBBA FEATHERS – Tribute To Charlie Feathers (Around The Shack ATSR EPV02, 7″ EP) Suomessakin lokakuussa 2025 ensimmäistä kertaa esiintymässä poikennut rockabillylegenda Charlie Feathersin kitaristipoika Bubba Feathers vaikuttaa olevan juuri nyt, omien seitsemänkymppistensä lähestyessä, miltei nuoruuspäiviensä iskussa. Teini-ikäisenä isänsä 1970-lukuisilla levytyksillä soittanut Bubba on esiintynyt itsenäisenä artistina läpi aikuisikänsä – paiskien ”ravintolamuusikon” LUE LISÄÄ

HAUKI BLUES REVUE – No Looking Back (omakustanne) Pekka Haukijärvi on bluesin monitoimimies, joka on toiminut Lahden Blues Mafia -yhdistyksen puheenjohtajana ja vuotuisen Grand Blues -festivaalin järjestäjänä. Samalla hän on jäänyt vähemmälle huomiolle kitaristina, vaikkakin on vieraillut esiintymislavoilla monen tunnetun bluesartistin kanssa. Tämä on Pekan ensimmäinen oma levyjulkaisu ja kuten ”revue”-sana antaa vihjeen, mukana on LUE LISÄÄ

JOHN MAYALL’S BLUESBREAKERS – The Power Of The Blues, Pt. II (MIG LC23370) Brittibluesin isähahmo John Mayall (1933–2024) oli etenkin Bluesbreakers-yhtyeensä kuuluisien kitaristien Eric Claptonin, Peter Greenin ja Mick Taylorin ansiosta 1960-luvulla erinomaisen tunnettu muusikko. Suomessa ja eräissä muissakin maissa hänen suosionsa oli silloin ainakin ns. mustan musiikin ystävien keskuudessa suurempi kuin kenenkään muun bluesia LUE LISÄÄ

DUKE ROBILLARD Savoy-teatteri, Helsinki 24.10.2025 Markkinointislangiin on perustellut syynsä suhtautua varauksella, mutta tarjosiko Duke Robillardin likimain parvipaikkoja myöten loppuunmyyty erikoisnäytös Helsingin Savoy-teatterissa sittenkin ennakkolupausten mukaisesti normaalia intiimimmän tuokion konkarimuusikon seurassa? Entä kuultiinko kitaristi-laulajan toimesta todella myös sellaisia kappaleita, joita hän ei ole vuosikausiin muilla keikoillaan esittänyt? Kyllä ja kenties ei. Vierailu itsessään ei ollut mikään LUE LISÄÄ

MELROSE – Live (Emsalö Music EMCD/LP075) Elettiin vuotta 1986, kun Melrose putkahti maamme musiikkikartalle. Olin tuolloin aika pitkälti brittiläisen kitaramusiikin lumoissa, eikä sivupoluille edes vilkuiltu. Jossain vaiheessa huomioni kiinnittyi bändiin, joka yhdisti psykobillyn vauhdin ja punkin energian luoden siitä oman näköistään musiikkia. Heidän debyyttialbuminsa ei vielä suurta vaikutusta tehnyt, mutta voin sanoa samaa kuin Richard LUE LISÄÄ

KIRK FLETCHER – Keep On Pushing (VizzTone) Joulunpyhinä 50 vuotta täyttänyt blueskitaristien taituriosastoon kuuluva Kirk Fletcher palasi pienen hiljaiselon jälkeen entistä ehompana julkisuuteen tämän uuden levynsä myötä. Se on Bellflowerissa, Kaliforniassa syntyneen muusikon kahdeksas albumi ja hänen ensimmäinen sitten vuoden 2022. Nopeallakin kuuntelulla kiekko nousee varmasti blueskitaroinnista pitävien suosikiksi. Levyn musiikista vastaavat Fletcherin kanssa myös LUE LISÄÄ

KOLI RUSKA BLUES Break Sokos Hotel Koli 19.-29.9.2025 Kun bluestapahtuma järjestetään klassisessa kansallismaisemassa, Kolin vaaran lähes huipulla, keskellä pohjoiskarjalaista kansallismaisemaa, voidaan hyvällä syyllä puhua erikoisfestivaalista. Kun kerran Simpauttajan tapahtumamaisemissa oltiin, sanotaan sitten rempseästi ”I got my hojo hojo workin’” – homma toimi itäsuomalaisella luonnikkuudella. Alusta asti, eli 21 vuotta tapahtumaa tuottanut Joke Leppänen oli laatinut LUE LISÄÄ

LIl’ ED & THE BLUES IMPERIALS – Slideways (Alligator AL 5030) Chicagolaista slide-bluesin perintöä suvereenisti vuosikymmenten ajan Elmore Jamesin ja etenkin edesmenneen setänsä J.B. Hutton hengessä vaalinut Lil’ Ed Williams (s. 1955) ilahduttaa seuraajiaan kymmenen vuoden tauon jälkeen uudella Blues Imperials -albumilla. Samalla kyse on hänen kymmenennestä Alligator-merkin julkaisemasta pitkäsoitostaan. Kun levyn pahansuinen aloituskappale Bad LUE LISÄÄ

WALTER ROOTSIE AND HIS BLUE CONNECTION – People Talk (Wraf) Laulaja-lauluntekijä Walter Rootsie jos kuka on osannut valita sukunimensä sattuvasti. Nimenomaan juurimusiikin parissa koko ikänsä luovinut hollantilainen osoittaa myös poikkeuksellista pelisilmää soittokumppaniensa rekrytoinnissa: hänen pitkäikäinen Blue Connection -orkesterinsa nimittäin koostuu suomalaisista huippumuusikoista, kitaristi Pasi ”Parska” Saharisesta, basisti Jan Smedbergistä ja rumpali Anssi Lehtivuoresta. Rootsie itse LUE LISÄÄ

SEAN MCDONALD – Have Mercy! (Little Village Foundation) Mikäli Sean ”Mack” McDonald olisi valkoinen, alta kolmekymppinen sekä kenties vielä eurooppalainenkin muusikonretku, rohkenisin väittää, ettei hänen retrouskollisessa rhythm’n’blues-soundissan koettaisi olevan varsinaisesti mitään maata mullistavaa. Ultralahjakkaita 1950- ja 1960-lukujen nostalgiaan hurahtaneita artisteja on näillä markkinoilla kyllä nähty ja heihin tullaan väistämättä törmäämään vastaisuudessakin. Tämä pääosin omaa musiikkiaan LUE LISÄÄ

STOMPIN’ AT SEA Viking Line, M/S Gabriella (Helsinki-Tukholma-Helsinki) 5.–7.9.2025 Finnish Blues Societyn tuottama Stompin’ at Sea -risteily järjestettiin kuluvan vuoden syyskuussa jo kolmatta kertaa yhteistyössä Viking Linen kanssa. Menestyksekäs merellinen viikonlopputapahtuma Helsingistä Tukholmaan ja takaisin myytiin jälleen kerran loppuun eri puolelta Suomea saapuneiden juurimusiikin ystävien täyttäessä ruotsinlaivan. Monipuolisessa ohjelmassa oli mukana yhteensä kahdeksan bändiä, joista LUE LISÄÄ

KENT BURNSIDE – Hill Country Blood (Strolling Bones) North Mississippi Hill Country Blues -suuntaus syntyi 1960-luvun lopulla Pohjois-Mississippin maaseudulla. Tyylin keskeisimmät hahmot olivat läheiset ystävykset ja naapurit Junior Kimbrough ja R.L. Burnside, jotka soittivat paljon myös yhdessä. Heidän lapsensa ja lapsenlapsensa – kuten Cedric Burnside, Kent Burnside, Garry Burnside ja David Kimrough Jr. – jatkavat LUE LISÄÄ

JIMI ”PRIME TIME” SMITH – It’s My Time (New Folk NFR 9890) Jimi ”Prime Time” Smithin nimi ei ole tuttu suurelle yleisölle, ja voi olla, ettei tämän toiveikkaasti nimetyn albumin jälkeenkään ole yhtään tutumpi. Mutta hän on kyllä kaveri, jolle kannattaa hetkeksi kallistaa korvansa. Tästä ei nimittäin blues paljon aidommaksi ja autenttisemmaksi muutu. Kysymys on LUE LISÄÄ

DUKE ROBILLARD AND HIS ALL STAR BAND – Blast Off! (Nola Blue NB 053) Räjähdysherkällä tuulella oleva 77-vuotias kitaristi-laulaja täyttää lupauksiaan yksi toisensa perään. Niistä vuoden 2026 osalta ensimmäisiin kuuluu hänen tähdistöbändinsä tuorein albumi, jonka kappalevalikoima näyttäisi jatkavan artistin vuoden 2025 ”muistelukonserttien” henkeä (ks. raportti Helsingin Savoy-teatterista BN-numerosta 5/2025): laajalla musiikillisella kaarella Robillardin varhaista big LUE LISÄÄ

SLIM BUTLER – Under The Influence (SlimCuts 1005) Kotikulmiltaan Rovaniemeltä vähitellen koko Suomen operointikentäkseen laajentaneen Jarmo Puhakan status valtakunnan kokeneimpien ja aikaansaavimpien bluesmuusikoiden aatelissa ei kaivanne enää erityisperusteluja. Menneisyydessään Roots’n River Blues Festivalin johtotehtävien ohella mm. yhtyeitä Lazy Luigi & His Natural Balls ja Tres Cohones kipparoinut kitaristi-laulaja on esiintynyt 2010-luvun alkupuolelta lähtien artistinimellä Slim LUE LISÄÄ

BLACK DEVILS WITH ILE KALLIO & JANNE LOUHIVUORI – Debaser Stockholm (Emsalö Music EMCD/LP073) Black Devils, kuten tiedetään, on Hurriganesperinteen ylläpitäjä. Varsin erikoiseksi asian tekee se, että heillä on yhtä monta live- kuin studioalbumia. Yhtyeen ensimmäisen keikkataltioinnin ”Live At Tavastia” vierailevana kitaristina oli Ile Kallio ja seuraavalla ”On The Rocks Livellä” oli vuorostaan kitaran varressa LUE LISÄÄ

ROCKABILLY BOYS – Can’t Fix Dead (Goofin’ GREP 250, 7″ EP) Olisivathan herrat Miku Majuri (laulu ja rytmikitara), Timo Kalijärvi (soolokitara) ja Iikku Riepponen (kontrabasso) voineet kenties himpun verran arvoituksellisemmankin nimen rockabillytriolleen keksiä, mutta mitäpä sitä päivänselvää asiaa syyttä peittelemäänkään. Tavalla jos toisellakin jo vuosikymmenten ajan kohti yhteistä tulevaisuuttaan rokannut muusikkokolmikko intoutui ensi kertaa levyntekoon LUE LISÄÄ

LAZYMEN – Break The Line (omakustanne, digi-EP) Vuodesta 2022 lähtien itsestään meteliä pitänyt tamperelainen Lazymen (Blues Band) keräsi musiikilleen valtakunnallisempaa huomiota viimeistään kesällä 2025 sen edettyä Puistoblues-festivaalin yhteydessä järjestettyyn European Blues Challengen Suomen-edustajan karsintakilpailuun. Vaikkei loppukisapaikkaa heltynytkään, energinen trio jätti taistelua seuranneisiin joka tapauksessa positiivisen jälkimaun. Alkuperäisen kokoonpanonsa (laulaja-kitaristi Riku Jokinen, basisti Sami Sarsama ja LUE LISÄÄ

DR. HELANDER & THIRD WARD – Wishing Spoon (Bluelight BLR 33257 2) Johdonmukaista ja levy toisensa perään tasokasta julkaisupolitiikkaa vaalivan laulaja-kitaristi Ilkka Helanderin Third Ward -kokoonpano (Esa Kuloniemi bassossa ja kitarassa, Leevi Leppänen rummuissa) antaa neljännellä pitkäsoitollaan muistutuksen perinteisten arvojen tärkeydestä. Yhtye ei koita väen väkisin uudistua vaan sen sijaan se tiivistää entisestään ilmaisuaan tehokkaiden LUE LISÄÄ

TOMI LEINO TRIO – Got Them Blues (Homework HWR015) Joskus 15 vuotta voi vierähtää kuin siivillä. Tomi Leino Trion tapauksessa ajanlaskenta on pikemminkin käänteistä, sillä maamme niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin arvostetuimpiin kuuluva bluesmuusikko on tuntunut olevan kuvioissa mukana ”aina”. 2000-luvun alussa T. Leino Blues Groupeineen ”piireihin” uinut lahjakas kitaristi-huuliharpisti aloitti varsinaisen levytysuransa T. Leino Bandin LUE LISÄÄ

AIJA PUURTINEN & BROOKLYNIN SATU – Julmat jäähyväiset (Kennosto KENLP1-25/KENCD1-25) Aija Puurtisen artistinen tutkimusretki on tuottanut ennakkoluuloille tunnetusti erityisen alttiin bluesyleisön parissa niin iloa ja ihastusta kuin monia hämmennyksen ja aavistuksenomaisen epäuskonkin hetkiä. Mahdollinen kaavoihin kangistuminen on silti kuulijan oma valinta. Honey B. & T-Bones -rooliminänsä rinnalla kunnianhimoisuudessaan ja musikaalisuudessaan vertaistaan hakeva multilahjakkuus on murtanut LUE LISÄÄ

J.T. LAURITSEN & THE BUCKSHOT HUNTERS WITH FRIENDS – Still Be Friends (Hunters HRCD 012025) Teini-iästä saakka itseään kohti ammattimaista muusikkoutta määrätietoisesti koulinut karismaattinen norjalainen laulaja ja multi-instrumentalisti (huuliharppu, urut, harmonikka) Jan Tore ”J.T.” Lauritsen nosti The Buckshot Hunters -ryhmänsä kansalliseen tietoisuuteen 1990-luvun puolivälissä kehutun esikoisalbuminsa ”Buckshot Hunters” myötä. Vuonna 1999 ilmestyneestä toisesta pitkäsoitosta ”My LUE LISÄÄ

PUISTOBLUES 2025 Pääkonsertti, Järvenpää 5.7.2025 47. Puistoblues rävähti täyteen vauhtiin lauantaina 5.7., kun pääkonsertti täytti Vanhankylänniemen sinisävyisellä soitolla ja iloisella yleisömeren kohinalla. Vuodesta 1978 lähtien pieni Järvenpään Blues-Jazz Diggarit ry:n harrastajajoukko on yhdessä kasvavan vapaaehtoiskaartin kanssa rakentanut tästä tapahtumasta koko Suomen suurimman bluesjuhlan. Itse festivaali käynnistyi jo ennen pääkonserttia kolmen päivän aktiviteeteilla Järvenpään Blueskadulla, jossa LUE LISÄÄ

PENSUO BLUES Villähde, Pensuo 19.7.2025 Haastateltavana Pensuo Blues -tapahtuman järjestäjät Outi ja Jarmo ”Jarski” Poutiainen Mistä idea Pensuo Bluesiin syntyi ja kuka nimen on keksinyt? – Outi: Idea varmaan lähti siitä, että muusikoita oli paljon ja tarvittiin paikka, missä voidaan yhdessä toimia, soittaa, nauttia elämästä. Christian-Charles dePlicque keksi alkuperäiset isot juhlat, ”Big Partyn”. – Jarski: LUE LISÄÄ

31. AUGUSTIBLUUS (Teemana ”BBKing100”) Haapsalu, Viro 1.-3.8.2025 Kuittasin viimevuotisen Augustibluus-festariraporttini (ks. BN 4/2024) loppukaneettina, ettei seuraavaan osallistumiseeni tulisi (eikä voisi) vierähtää 26 vuotta, kuten oli silloin käynyt (1998…2024). Nyt meni siis vain yksi vuosi! Laitetaanpa tällä kertaa poikkeuksellisesti kiitokset heti alkuun, etteivät vain unohdu katsauksen lopusta. Festivaalijohtaja Raul Ukareda oli tehnyt jälleen kerran mahtavan työrupeaman LUE LISÄÄ

PORI JAZZ 2025 Kirjurinluoto, Pori 17.–19.7.2025 Pori Jazz järjestettiin tänä kesänä 58. kerran. Sää suosi festivaalia ja kokonaiskävijämäärä maksullisiin tapahtumiin oli liki 70 000. On myös merkittävää, että Pori Jazz tarjoaa paljon pääsymaksutonta ohjelmaa, joissa lapsetkin on huomioitu. Pääsymaksuttomien ohjelmien osuus yhdeksänpäiväisessä festivaalissa on yli 50 %. Kirjurinluodon pääkonserteissa kävijöitä oli torstain ”roots”-päivänä 10 000, LUE LISÄÄ

KONTULA BLUES FESTIVAL Kontula-aukio, Helsinki 16.7.2025 Suomen bluesfestivaalien joukkoon ilmaantui tänä vuonna uusi tulokas, kun Kontula Blues Festival järjestettiin ensimmäistä kertaa aurinkoisen heinäkuun puolivälissä. Festivaalin tuottajana ja puuhamiehenä toimi Pablo Salmes, jonka rinnalla työskenteli tilaisuuden juontajana toiminut Risto Vuorimies sekä joukko muita tapahtuman mahdollistajia. Esiintyjiksi festareille oli saatu vaikuttava kattaus kotimaisen bluesin kärkinimiä, ja tapahtuman LUE LISÄÄ

KYMI KANTRI 2025 Myllykoski 4.-5.7.2025 Heinäkuun alussa kuudetta kertaa järjestetty Kymi Kantri on hyvin löytänyt ja vakiinnuttanut paikkansa maamme festivaalikartalta. Alku ei kuitenkaan ollut helppo. Ihka ensimmäisen festivaalin muhiessa järjestäjien mielissä oli Kiinan maalla kypsymässä ärhäkämmän puoleinen virus, joka vauhtiin päästyään laittoikin kaikki systeemit sekaisin ja sulki. Ensimmäiset Kymi Kantrit päästiin juhlimaan vasta syyskuun 2020 LUE LISÄÄ

OULU RIVER BLUES N’ ROOTS FESTIVAL Koivurannan kahvila, Oulu 9.8.2025 Bluespohjaiseen musiikkiin keskittyviä festareita ei Suomessa ole koskaan liikaa. Pohjois-Suomessa asiaan on ottauduttu kiitettävästi useammallakin paikkakunnalla. Oulussa hyvän rytmimusiikin päälle on aina ymmärretty ja tyyli tuntuu jatkuvan. Oulujokivarressa, luonnonkauniilla paikalla toimiva Koivurannan Kahvila antoi lauantaina 9. elokuuta puitteet upouudelle festivaalille. Oulu River Blues N’ Roots LUE LISÄÄ

SUNCITY BLUES Kirkkopuisto, Naantali 20.7.2025 Naantalissa heinäkuussa järjestettävä koko kuukauden kestävä Kirkkopuisto soi -tapahtumasarja on vuosien ajan tarjoillut ilmaistapahtumia, joissa on ollut mm. iskelmää, jazzia, poppia sekä roots- ja bluesmusiikkia. Eikä tämäkään kesä ollut poikkeus, sillä kattaus oli monipuolinen tarjoten jokaiselle jotakin. Erityisesti rootstarjonta oli tänä vuonna kiitettävän laaja. Paikallinen SunCity Blues on esiintynyt tapahtumassa LUE LISÄÄ

LEE ROCKER Tavara-asema, Tampere 10.7.2025 1980-luvun alkuun kulminoituneen rockabillyboomin myötä suureen suosioon nousseista bändeistä mielenkiintoisimpia oli Stray Cats. He näyttivät, miten monipuolinen ja tehokas yksikkö voikaan olla triokokoonpano, jossa vähemmän on enemmän. Bändi kuitenkin hajosi suosionsa huipulla ja hieman myöhemmin teki menestyksekkään comebackin toimien 1990-luvulla taas muutaman vuoden. Sittemminkin Stray Cats on välillä aktivoitunut keikkailemaan, LUE LISÄÄ

KAAVI BLUES 20 VUOTTA! Kaavin tori ja Kuavin Krouvi 14.6.2025 Kesäkuun puolivälissä juhlittiin Kaavi Bluesin kaksikymppisiä – ja missäpä muuallakaan kuin Kaavin torilla. Festivaalia alusta asti pyörittänyt puuha- ja piällysmies Ville Haatanen, monien bändien ja yhteisöjen nettisivujakin vuosien saatossa toteuttanut tietokonekorjaaja, muisteli juhlan kunniaksi hieman menneitä. – Heti kärkeen on todettava, että ilman Hooter’s Bluesia LUE LISÄÄ

RAUMA BLUES Pääkonsertti 16.8.2025 Elokuun puolivälissä vietettiin taas Rauma Bluesia. Tällä kertaa oli kyseessä juhlavuosi, sillä festivaali järjestettiin jo 40. kerran. Tapahtuma on upeasti säilyttänyt ominaispiirteensä ja festivaalille hankitut artistit ovat vuosi vuoden jälkeen laadukkaita. Myös ohjelmiston monipuolisuus ja ajan hermolla pysyminen miellyttävät. Blues elää ja muuttuu aikojen mukana. Laadukasta bluesia tehdään muuallakin kuin Pohjois-Amerikassa. LUE LISÄÄ

MUD MORGANFIELD – Deep Mud (Nola Blue NB047) Mud Morganfieldiä on luonnehdittu kahdella tavalla. Häntä on sanottu lahjakkaaksi blueslaulajaksi, joka pitää Chicago-bluesia elossa vahvoilla esiintymisillään sekä livenä että levytyksillään. Toinen tulkinta on, että hän hyödyntää isänsä, Muddy Watersin nimeä ja asemaa sähköisen bluesin synnyssä ja kehityksessä. Itse asiassa molemmat näkökulmat pitävät paikkansa. Mud on leimallisesti LUE LISÄÄ

PUNOMO – Kahdeksan kertaa (Playground Music Oy PMFI102LP) Itsensä osaksi suomenkielisen ”retrosoulin” harvalukuista eliittiä viime aikoina pysyväisluontoisesti palmikoinut Punomo on julkaissut tasokasta musiikkiaan lähes vaivihkaa vuodesta 2019 lähtien. Aluksi turkulaiskokoonpanon osaamisen tasoa valaisivat pienissä erissä sekä vinyyliset että digitaaliset sinkut, kuten Latin soulista vaikutteensa imenyt Anna aikaa, Motown-sävyinen Juokse vaan sekä discofunkia lähestynyt Siskot, jotka LUE LISÄÄ

THE LOVEMATCHES – Hug And Hold All Night Long (Emsalö Music EMLP071) Tiedämmehän me, mitä kaikkea onnistuneen levyn julkaiseminen tekijältään vaatii. Erityisen hyvien kappaleiden sekä parasta laatua olevien yhteistyökumppaneiden lisäksi matkassa tulee olla sopivassa suhteessa sekä henkilökohtaista osaamista, ymmärrystä että vilpitöntä intohimoa. Ajankohdan on niin ikään natsattava kohdilleen ja tähtien oltava muutenkin suotuisissa asennoissaan. Kaiken LUE LISÄÄ

JOHN PRIMER – Grown In Mississippi (Blues House Productions JP2025) John Primeria on kehuttu Blues Newsissa usein ja täysin aiheellisesti, niin nytkin. Hänen tuoreimman, keväällä julkaistun albuminsa kannesta voi tehdä heti pitkälle meneviä johtopäätöksiä, millä kalavesillä tällä kertaa liikutaan. Teemana on lähtökohtaisesti Mississippi, missä Primer syntyi, tarkemmin ottaen Camdenin alueen puuvillapeltojen pientareilla, 80 vuotta sitten. LUE LISÄÄ

BUDDY GUY – Ain’t Done With The Blues (RCA 19802-91864-1/-2, 2-LP/CD) Vanhat bluesukot ovat kyllä varsinaisia tervaskantoja, ja Buddy Guy on siitä koulukirjaesimerkki. 89-vuotiaan bluesikonin pitkän elämän väistämättä tuomat rajoitteet saattavat jo näkyä lavalla hänen liikkumisessaan, laulussaan ja kitaransoitossaan, mutta studiossa ikä on vain numero. Musisointi sujuu kuin puolta nuoremmalla. ”Ain’t Done With The Blues” LUE LISÄÄ

THE LOWDOWN SAINTS – Hard Player (Big T Entertainment 004) Miten mahtaakaan käydä, kun keskivertoa eläväisemmäksi lavapersoonaksi tiedetty ruotsalaissolisti Tommy Moberg istutetaankin rumpujakkaralle ja pistetään johtamaan bluesbändiään ”Remu-ottein” orkesterin takarivistä käsin? Hyvin käy. Asetelma on jo entuudestaan koettu ja toimivaksi todistettu sekä keikoilla että äänilevyillä: The Lowdown Saintsissa ylitsepursuavan joskin aina yhtä viihdyttävän mesoamisensa hetkeksi LUE LISÄÄ

TERRY HANCK – Grease To Gravy (Little Village) Saksofonisti Terry Hanck, 80, kuuluu siihen kadehdittavaan ihmisryhmään, joka ei näköjään tunnusta mitään korkean iän tuomia rajoitteita, tukkakin on tuuhea kuin nuorella miehellä. Mies soittaa upeasti ja laulaa sellaisella luontaisella karismalla, ettei kuulija todellakaan tule ajatelleeksi sitä, kuinka vanha hän jo on. Samanlaista ajattomuutta heijastelee hänen musiikkinsakin. LUE LISÄÄ

DOGHOUSE SAM & HIS MAGNATONES – Gone Too Long (omakustanne) Kuulostaa ehkä kokonaismääränä sangen vaatimattomalta, mutta neljä 2010- ja 2020-luvuilla syntynyttä pitkäsoittoa eivät vielä kerro likimainkaan kaikkea belgialaisen Doghouse Sam & His Magnatonesin vahvuuksista. Teini-iästä saakka bändikokemusta blues- ja rock’n’roll-kokoonpanoissa kartuttanut laulaja, kitaristi ja huuliharpisti Wouter ”Doghouse Sam” Celis tiedetään karpaasina, joka ei jätä keikoilla LUE LISÄÄ

TAD ROBINSON – Soul In Blue (Delmark 887) 68-vuotias newyorkilaislaulaja ja -huuliharpisti on koulukirjaesimerkki tuloksellisesta tarpomisesta soulin ja bluesin välivyöhykkeellä. Levytyksillä Tad Robinsonia kuultiin jo 1970-luvulla, mutta soolouralle hän siirtyi vasta vuonna 1994. Delmark-merkillä startannut taival tuotti ensin kaksi albumia, minkä jälkeen artisti siirtyi viiden vuosina 2004–2019 ilmestyneen pitkäsoiton ajaksi Marylandissa toimivalle independent-julkaisijalle Severnille. Nyt LUE LISÄÄ

BEN GRANFELT – It’s Personal (A1 23359, 2-CD) Itse kullekin tulee joskus aika, jolloin ei tiedä mitä tekisi, vaikka vastaus olisi suoraan nenän edessä. Ben Granfeltin tapauksessa tarkoitetaan instrumentaalilevyn levyttämistä. Monille albumeille hän on instrumentaaleja tehnyt, mutta viimeinen kokonaan lauluvapaa-albumi oli 2012 ilmestynyt “Melodic Relief”. Tuolloinkin Granfelt oli samaisen kysymyksen parissa: mitä nyt pitäisi tehdä? LUE LISÄÄ

AT’S ROOTS & RAMBLIN’ – Teased UP! (Stupido TWIN 289 [LP/CD]) Komeetan lailla 2020-luvun hehkutetuimpien juurimusiikkiyhtyeiden tähtimuodostelmaan pyrähtänyt trio saa kiittää paljosta levy-yhtiötään Stupido Recordsia. Siirtyminen Satakunnan maisemista helsinkiläiselle pitkän linjan merkille edesauttoi trion maineen laajenemista myös sille ominaisempien rockabillypiirien ulkopuolelle. Toisella Studpido-pitkäsoitollaan ryhmä ei kuitenkaan ole tehnyt taiteellisia myönnytyksiä juurevasta musiikillisesta linjastaan. Kaikkiaan bändin LUE LISÄÄ

CREEK ROAD ELEVEN – Somewhere Along The Way (CRV003) Tiedän, että joillekin lehtemme lukijoille southern rock on punainen vaate, mikä johtuu Lynyrd Skynyrdistä, tai oikeammin vain erään radioaseman hevirotaatiossa olevasta Sweet Home Alabama -kappaleesta. Itsekin olen kadottanut juuri tuosta syystä mielenkiinnon southern rockia tai ainakin ko. bändiä kohtaan. Mutta mikäli genrestä pitää, niin onneksi vaihtoehtoja LUE LISÄÄ

UNNA WITH HELGE TALLQVIST BAND – Today I Sing The Blues (Q-Records QCD 1015) ”Helgen enkelit” – käsite, johon on voinut hyvillä mielin luottaa jo reippaasti yli vuosikymmenen ajan. Kuudennella aistilla varustettu huuliharpistilegenda on tuonut bluesyhtyeensä laulajina esiin toinen toistaan valovoimaisempia naislahjakkuuksia ja myös pääsääntöisesti vienyt ”löytönsä” jossain kohtaa kanssaan studioon. Useissa tapauksissa (Ina Forsman, LUE LISÄÄ

NIKOLAI BLAD & IKIRANKA – Kansalainen Lehtinen (Nikolai Blad Music NBCD-1) Tampereella syntynyt mutta nyttemmin Mäntsälässä vaikuttava laulaja-lauluntekijä Nikolai Blad (Eero Tapani Lehtinen) on luonut omaleimaista uraa musiikin parissa 1990-luvun alusta lähtien. Artistin soolokatalogiin sisältyy kuusi albumia sekä rivistö muita julkaisuja. Etupäässä folkin parissa operoivaa Bladia on luonnehdittu mm. ”puuttuvaksi lenkiksi Vladimir Vysotskin ja Tom LUE LISÄÄ

BURNRIVER BLUES EXPERIENCE – Under The Weather (Priima Levyt PRL001, 2-LP) Experience vai experiment, siinäpä pulma. Kitaristi-laulaja Jukka Kiesin, basisti Toni Köskisen ja rumpali Late Jokisen muodostama Burnriver Blues Experience vakuuttelee olevansa liikkeellä nimenomaan kokemuspohjalta, mutta myös kokeellisuutta vielä toistaiseksi keikkailemattoman yhtyeen toiminnoissa on kyllä tunnistettavissa. Ryhmän itsenäisesti äänittämä, miksaama, kustantama ja vaikuttavana vinyylisenä tupla-albumipainoksena LUE LISÄÄ

ROTTEN RIVER BLUES BAND – Holy Waters (Vandango Levyt 006) Vantaalaisyhtye oli minulle ihan uusi tuttavuus, mutta ryhmällä on alla kaksi aiempaa pitkäsoittoa, ”Long Necks And Delta Waves” (2018) ja ”Electrophant” (2019). Se ei nimestään huolimatta ole tiukasti blues-yhtye, vaan ennemminkin kovakourainen Amerikantyylin rock & roll-kokoonpano, joka luottaa boogie-tyyliseen ratkaisuun. Kovakouraisesta soitostaan huolimatta orkesteri panostaa LUE LISÄÄ

JARKKA RISSANEN & SONS OF THE DESERT – Mixed Waste (Humu 045) Kitaristi Jarkka Rissanen ja yhtyeensä Sons Of The Desert (Markus Väisänen, Ilpo Komulainen ja Esa Kärki) jatkavat valitsemallaan instrumentaalilinjalla. Levyä kuunnellessa käyvät genrerajat nopeasti ahtaiksi ja alkavat tuntua tarpeettomilta. Ensimmäinen, eikä vielä toinenkaan kuuntelukerta pystynyt avaamaan tätä pakettia, mutta toistojen karttuessa alkoi peli LUE LISÄÄ

THE SIDEBURNS – Rockin’ And Furious! (Finnish All Music & Media FAMMCD25001) Aikamoista. Harvat meistä nuorison edustajista olivat edes kuunaan kuulleet yhtyeestä nimeltä The Sideburns ennen kuin pääsyyllinen Teppo Nättilä meni lipsauttamaan tiedon sosiaalisessa mediassa ja samalla julkaisemaan bändin ”kadonneen” studio-EP:n ”We Hate The Disco” vuodelta 1987 (ks. BN 3/2024). Nyttemmin jo loppuunmyyty pikku-CD on LUE LISÄÄ

MICKE & LEFTY FEATURING CHEF – Live On Air (Deutschlandfunk Radio) (Hokahey! HHR2501, 2-CD) 60 vuotta toukokuussa 2025 täyttänyt Micke Björklöf on ollut ansaitusti valtamediassakin framilla. Muusikolle luontevin tapa juhlistaa omia kertyneitä maileja on silti perinteisesti ollut uuden äänilevyn tekeminen. Siten BlueStrip-kokoonpanon rinnalla jo 25 vuoden ajan toiminut laulaja-rumpali-huuliharpisti-kitaristi Björklöfin, kitaristi-laulaja Ville Leppäsen ja basisti-laulaja LUE LISÄÄ

DOCTOR VELVET – New Breed (Wap Shoo Wap WSW-015) Kirjaa esikuviksesi Little Richard, Link Wray ja Nick Curran. Perusta sen jälkeen bändi ja julkaise ensimmäinen albumisi etupäässä omasta materiaalista koostuen ja kaikille edellä mainituille uskottavaa kunniaa tehden. Pistä sitten kansa tempullasi polvilleen ja siitä edelleen kanveesiin. Veikkaanpa, että suurimmalta osalta jäisi pistämättä. Mutta ei amsterdamilaiselta LUE LISÄÄ

HEIKKI SILVENNOISEN MUISTOKONSERTTI Tavara-asema, Tampere 7.5.2025 Heikki Silvennoisen muistokonsertti 7. toukokuuta täytti Tampereen Tavara-aseman ääriään myöten – liput myytiin rivakasti loppuun. Se täytti Tavara-aseman myös muistoilla, naurulla, itkullakin – ja ennen kaikkea hyvällä musiikilla. Viimeksi mainittu täyte olikin varmoissa käsissä, sillä tilaisuuden housebändinä toimi laajennettu versio Silvennoisen ”tv:stäkin tutusta” Rest-yhtyeestä. Kokoonpanoon kuuluivat: Jarmo Nikku, Okke LUE LISÄÄ

THE BLIND BOYS OF ALABAMA Savoy-teatteri, Helsinki 9.5.2025 Blind Boys Of Alabama on Alabaman osavaltion Talladegan kaupungissa sijaitsevassa sokeiden koulussa vuonna 1939 perustettu ja sittemmin maailmanlaajuisesti tunnetuksi tullut gospelmusiikin legenda. Taustalla ollut sokeiden kouluinstituutti perustettiin Yhdysvaltain sisällissodan jälkeisen jälleenrakennuskauden aikana vuonna 1870. Blind Boysien legendaariseksi muodostunut yhtye on myös oma instituutionsa, joka jatkaa olemassaoloaan, vaikka LUE LISÄÄ

JERRY GARCIA HERÄÄ HENKIIN! Ravintola Telakka, Tampere 3.4.2025 Tampereen Telakalla järjestetty tapahtuma oli rakennettu Garcian eeppisen musiikkiuran polulle. Päätulkkeina olivat Pekka ”Faarao” Pirttikangas ja Pekko Käppi. Rytmirymänä toimivat basisti Mikko Siltanen ja rumpaliveteraani Affe Forsman, jolta oli mielenkiintoista kuulla tarinoita yli 55 vuoden uraltaan. Musiikkiin yhdistettiin Grateful Deadin ja Jerry Garcian epookkia. Markku Salon tekemiä LUE LISÄÄ

BALTIC BLUES BOOGALOO M/S Viking XPRS 8.3.2025 Viking Linen laivoilla suuren suosion saavuttaneet Finnish Blues Societyn järjestämät risteilyt saivat jatkoa maaliskuun alussa Helsinki-Tallinna -reitillä. Sabluuna oli tällä kertaa sama kuin viime vuonnakin, jolloin lauteille kapusivat bändit kolmesta eri maasta. Ruotsia edusti Honeyboy Slim & The Bad Habits, Tanskasta saapui The Blues Overdrive ja kotimaan lippua LUE LISÄÄ

EUROPEAN BLUES CHALLENGE Split, Kroatia 3.–5.4.2025 European Blues Challenge järjestettiin 3.-5. huhtikuuta 2025 jo 13. kerran, tapahtumapaikkana tällä kertaa Kroatian kaunis Adrianmeren historiallinen rantakaupunki Split. Vuotuisen EBC-kilpailun taustaorganisaationa ja -hallinnoijana toimii European Blues Union (EBU), käytännön järjestelyistä Splitissä vastasi puolestaan EBU:n aktiivijäsenjärjestö Croatian Blues Force. Kilpailun puitteet olivat huikeat; esiintymispaikkana oli torstaista lauantaihin kestäneissä musiikillisissa LUE LISÄÄ

SOUTHSIDE LOUNGE Juttutupa, Helsinki 8.2.2025 Puhelin pirahti lauantaiaamuna ja luurin toisessa päässä oli Heikki Hämäläinen, joka kertoi Southside Loungella olevan keikka illalla Helsingin Juttutuvassa ja tiedusteli halukkuuttani lähteä paikalle. Koska mitään virallista ohjelmaa ei tiedossa ollut, lupauduin mukaan, sillä edellisestä näkemästäni keikasta oli tovi jo vierähtänyt. Olisihan se pitänyt arvata, että muusikot ovat juonia miehiä: LUE LISÄÄ

MARY ANN HAWKINS – Helsinki Surf City (Svart SVART351LP/SVART302CD) Tasavallan kohutuimpiin surf-instrumentaaliryhmiin lukeutuva helsinkiläisorkesteri jatkaa toisella pitkäsoitollaan ryhdikästä linjaansa mutkat suoriksi runnovan energisen kitara-saksofonirock’n’rollin voimallisimpana lipunkantajana, mutta täydentää samalla näkökulmaansa tuomalla tällä kertaa levyltä käsin kuuluville myös kourallisen vierailevia laulusolisteja. Tarrataan ensin kiinni vokalisteihin. Stepa (Joni Stenberg) pääsee sovittamaan suomenkielistä ”karipeitsamolaista” semi-räppiään herkulliseen jytänumeroon Beatlesin LUE LISÄÄ